keskiviikko 3. elokuuta 2016

Ja jo ollaan elokuussa


Mummin pieni tuli täysi-ikäiseksi ja tein hänelle tämmöisen pienen albumin. Synttärit oli sunnuntaina ja heti maanantaina nuorukainen sai ajokortin. Ei puutu enää muuta kuin auto.

lauantai 9. heinäkuuta 2016

Kaikki hyvin

Jännitin vähän sitä lääkärireissua, mutta sitä iloisempana tulin kotiin. Mitä nyt mahassa on jotain, joka kannattaisi kuulemma selvittää ennen seuraavaan syöpäkontrollia, joka on marraskuussa, mutta syöpää se ei ole. Lääkäri epäili oireiden perusteella helikobakteeria. Heinäkuussa nyt ei selvitetä yhtään mitään, mutta pitää varmaan merkata almanakan kulmaan, että muistan lomakauden jälkeen.


Helikobakteeria oli silloinkin, kun tuli syöpädiagnoosi ja kyllä sitä aikansa hoidettiin, mutta jotenkin muistelisin, että lääkäri piti sitä vaivoista mitättömimpänä. Sitä se tietysti olikin. Muistikuvat ovat vähän sekavat niiltä ajoilta. Nyt tuli ohje, että jos oireet pahenevat tai esiintyy jatkuvaa kipua tai muuta sellaista, niin pitää ottaa heti yhteyttä Helsinkiin. Eihän tämän taudin kanssa koskaan tiedä, on vain elettävä sen kanssa.

Kun pakkasin eilen laukkuani vähän siltäkin varalta, etten heti pääse kotiin - sen opin kerralla toissa talvena - putkahti jostain esille pikkuinen enkeli-nappi punaisessa silkkinauhassa. Minulla ei ole aavistustakaan, milloin ja keneltä sen olen saanut. Nyt se kulkee kännykässä mukana, suojelusenkeli.

tiistai 5. heinäkuuta 2016

Uusi viikko, uudet kujeet

Jaa-a, tällä viikolla selviää taas kerran, olenko terve, sairas vai siltä väliltä. Huomenna labra, torstaina lääkärin vastaanotto. Sitten sen taas tietää. Kaikenlaista on, mutta se voi liittyä syöpään tai olla liittymättä. Vikalistaa kirjoittelen muistin tueksi. Ei niitä kannata liikaa etukäteen miettiä, eikä oikein myöhemminkään.

Saimme tänään tarjouksen porrashissistä, josta olemme pitkään puhuneet ihan turvallisuussyiden takia. Kauhea hinta, mutta kun kumpikin pelkäämme portaista putoamista, kompastumista tai liukastumista, niin olisihan se hyvä. Käly ja lanko hankkivat muutama vuosi sitten ja ovat olleet valtavan tyytyväisiä. Kuntomme ei tästä kohene ja jos nyt vaikka jommasta kummasta löytyy vielä vakavia uusia juttuja, niin rappujen kiipeäminen voi oikeasti tulla liian haastavaksi. Hissillä voisi ihmisten lisäksi lähettää vaikka pyykkiä tai astiakorin kerroksesta toiseen. Valitettavasti olemme sen verran hyvätuloisia ja virallisesti varmaan myös hyväkuntoisiakin eläkeläisiä, että kunnan tai minkään muunkaan instanssin tukea on turha odottaa. Kun terkkarissa otin asian ihan sivumennen puheeksi, niin fysioterapeutin mielestä ensisijaisesti pitää miettiä, miten voisi muuttaa huushollin yhteen kerrokseen. Sänky tuvan nurkkaan tai jotain sellaista ratkaisua.

Tämä on ollut merkillinen kevät sikäli, että olemme joko mielessämme tai livenä joutuneet hyvästelemään monta läheisempää tai kaukaisempaa tuttua. Lisäksi vielä useampi sairastaa vakavaa tautia. Syöpää useimmiten. Se on tietysti myös tämä ikä. Alamme kohta olla vanhinta sukupolvea, vaikka meillä tosin suvun vanhin keikkuu vielä henkisesti reippaana, fyysisesti lähes liikuntakyvyttömänä, samoin hänen lähes saman ikäinen serkkunsa. Tapasin viikko sitten yllättäen pikkuserkkuni, tämä toisen teräsvaarin tyttären, enkä edes tunnistanut häntä. Onneksi hän tunsi ja saimme vaihdettua kuulumiset ja lähettettyä puolin ja toisin terveiset. - Tänään kuulimme, että lankomies oli saanut päähänsä lähteä pyöräilemään lapsenlapsensa kanssa. No, omaa pihaa kauemmas hän ei päässyt ja potee nyt murtunutta kylkiluuta. Jos mittarissa on yli 80 v. niin kaikkea ei olisi enää pakko tehdä. Tästä miehenikin muistutti ja kertoi omasta kolmipyöräisestään. Nyt tosin on niin märkää ja sateista, että pyöräilystä ei tule mitään.

Sade on varmaan jo hakannut ruusut ja pionit kappaleiksi. Onneksi ehdin kuvata vähän kaikenlaista ja innoissani taitoin yhden ruusunkukan ihan vahingossa. Yleensä en raaski taitella niitä maljakkoon., vaan mieluummin katselen pihan kaunistuksena.


Sain pari päivää sitten valmiiksi aika suuritöisen huivin, jota ajattelin ns. parempaan käyttöön, esimerkiksi lääkärireissuille. Pahuksen malli. Jos huivi vähänkään tarttuu mihinkään, keittiön kahvaan tai muuhun, niin pitkä langanjuoksu jää muistoksi. Ei se purkaannu, muttei oli kovin hauskan näköinenkään. Nyt on tulossa kesäsukkaa, ihan vaan tavallista mallia.

Ei sitten muuta kuin hyvää viikkoa itse kullekin.

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Kylläpä satoi

Vesimittari täyttyi jo puoleen päivään mennessä, mutta onneksi hoksasin aamulla ottaa kameran mukaan ja postilaatikkoreissulla kuvasin kesän pihakukkia. Vaaleanpunainen Anni Perttula -pensas kukkii ihanasti, samoin pionit. Kuva on tosin otettu kaukaa ja ikkunan läpi. Varsinaiset "kesäkukat" eli miljoonakellot vielä vähän jurottavat padoissaan, mutta eiköhän nekin virkistyneet tästä sateesta.




torstai 23. kesäkuuta 2016

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Kesäkukkia

Vihdoin ja viimein pääsimme puutarhakauppaan. Mies istui autossa ja minä kieersin kukkapöydät kahteen kertaan. Miljoonakelloa, samettikukkaa, lobeliaa, murattia, jotain annansilmän näköistä ja lumihiutalekohan se yksi oli? Potutkin ovat nyt laatikoissa kasvamassa. Saas nähdä, saammeko korjata satoa vielä ennen joulua.

Vielä pitäisi saada muutama amppeli täyettyä, mutta ensin nuo kassit tyhjennettyä. Kasvihuonettakin pitäisi kunnostaa ja niin edelleen ja niin edelleen. Muutaman taimen ostin sinnekin ja ajattelin huomenna tarkistaa, mitä vanhoja siemeniä talosta löytyy. Toivottavasti papuja ainakin.


Tämä sama kuva on naamakirjassakin. Otan sitten kunnon kuvia, kun nämä kotiutuvat ja piristyvät. Olin istutuksien jälkeen niin väsynyt, että hädin tuskin jaksoin kastella nämä veitikat. Yritin kuvata naapuria, joka niitti joutomaataan aamupäivällä. Niin juonisti puut ovat kasvaneet pellon eteen, etten saanut vilaustakaan työkoneista kuvaan.

Julkkarijuhlien jälkien korjuukin on vielä kesken. Olisipa se porrashissi! Nyt kannan tarjoiluvadin kerrallaan aina kun käyn yläkerrassa. Mies lupasi auttaa, mutta hänen jalkansa ovat nyt siinä kunnossa, että hädin tuskin pääsee kävelemään. Hän kuitenkin rahtasi lauantaina isot kirjatilaukset postille ja huomenna lähtee vielä kaksi tai kolme tilausta eteenpäin.

lauantai 11. kesäkuuta 2016

Pakkaustöitä

Pakkasin eilen ja tänään kirjoja matkaan. Osa oli tilattuja, joista saan ihan maksunkin, osan lähetin PR-tarkoituksessa esimerkiksi valokuvia ystävällisesti toimittaneille tahoille ja myös muutamille lehdille. Myös ne museot, joilta ostin joitakin kuvia, haluavat kirjan tarkistettavaksi sen lisäksi, että tietenkin ottivat käyttömaksun.

Oli se aika kova, mutta mukava urakka. Kuoria oli kolme kassillista, jotka mies raahasi postiin. K-kaupan postipisteessä niistä täyttyi kaksi postin muovilaatikkoa. Minun on ensi tilassa tilattava lisää isoja helposti-kuoria ja ehkä kovakantisia kirjoja myös. Periaatteessa kirja on pehmeäkantinen, mutta arvasin oikein: varsinkin vanhemmat ihmiset ja sukulaiset ostivat mieluummin vähän kalliimman kovakantisen. Sitähän saa vain minulta ja pian niistä on koko viidenkymmenen kappaleen erä maailmalla. Huomenna tulee ainakin yksi ostaja käymään.

Muukin pakkaustoiminta eli astioiden järjestely kaappeihin ja pahvilaatikoihin on vasta alussa, vaikkakin se käy kirjojen pakkaamista nihkeämmin. Kaikki on kuitenkin jo pesty, vaikka vielä eilen löysin nurmikolta yhden kuohuviinilasin ja tänään eteisen ikkunalaudalta toisen. Mutta olisipa meillä porrashissi, niin kuppi- ja lasilaatikot voisi vain lähettää rappuja ylös! Kun täydensin lasi- ja kuppivarastojani, niin nyt onkin miettimistä, minne ne saan kätkettyä. Yksiin juhliini aikaisemmin vuokrasin tylsiä valkoisia kahvikuppeja, mutta nyt iloitsin ihan oikeasti iloisen kirjavasta kahvipöydästäni. Eikä ne vuokrakupit taida useimmiten juuri sen halvemmaksi tulla, riippuen tietysti mistä lainaa.

Tässä vielä yksi kukkakimppu. Sain myös kaksi isoa ruusukimppua, jotka eivät kumpikaan menestyneet ollenkaan, vaikka vielä eilen leikkasin varsia. Mies toi aamulla Pirkka-ruusuja pöytäkoristeeksi ja voivat huomattavasti paremmin.