Joku muukin liikkui ilmeisesti kameran kanssa. Yritin kuvata iloisissa kesämekoissa olevaa kuvaajaa kävelytien toisesta päästä, mutta nyt en löydä kuvaa ;-). Ei se niin hyvä ollut, että kannattaisi enempää etsiä.
Muutama pikkupoika kulki pitkin lähimetsikköä ja hakkasi puunrunkoja jollain kepeillä. Siihen en puuttunut, mutta kun nuoret herrat lähestyivät meidän kasvihuonetta maata piiskaten, niin siitä tein lopun ja passitin veikot matkaansa. Ties mitä kepposia olivat suunnittelemassa ja joka tapauksessa toisten maalla.
Käenrieskatkin kukkivat pihassa, samoin keltainen mukulaleinikki. Muutamat koivut ovat hiirenkorvalla.
Vielä siihen parin päivän takaiseen lääkärireissuun ja epäiltyyn veritulppaan. Se oli lääkäri, joka epäili. Itselle ei olisi tullut mieleen tämä vaihtoehto, vaikka jalka kipeä onkin.
Teillä kasvaa keltavuokkoja, hauskaa!
VastaaPoistaOlen itse hankkinut niitä puutarhaani.
Toivottavasti tuo jalankipeytymisen syy löytyy, että pääset sitä hoitamaan oikein.
Eiköhän nuo meillekin ole siirretty, vaikka Järvenpäässä sitä kyllä kasvaa luonnonvaraisenakin.
PoistaUseammastakin syystä en ole juuri ehtinyt enkä jaksanut blogeja lukea sitten maaliskuun lopun, joten olen nyt kahlaamassa lukemattomien listaa läpi. Ja voi kun olen iloinen puolestasi, että saat kirjasi kansiin!!!! Voin lohduttaa, että kustantajien maku on useimmiten aika kummallinen, julkaisevat ihan surkeaa moskaa ja jättävät hyviä tekstejä julkaisematta (enkä nyt yritä puolustella omia hylsyjäni :). Lämpöiset onnittelut kirjasta jo etukäteen!
VastaaPoistaKiitos Kaisa! Perästä kuuluu, sanoi torventekijä.
Poista