sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Hyvää pääsiäistä!

Uskotaan, että hyvä voittaa pahan. Tänä iltana poltettu Ylivieskan kirkko ja sitä ennen ystävämme puhelu ovat hiljentäneet. Ystäväpariskunnan piti tulla perinteiselle pääsiäislampaallemme. Eivät tule tänä vuonna. Tulevatko seuraavanakaan? Mieheni hyvä kaveri, minunkin hyvä ystäväni, on kipuillut ilkeän syövän kanssa jo useita vuosia. Nyt iski keuhkokuume kesken muutenkin raskaitten sytostaattihoitojen. Menossa on ties kuinka mones hoitokierros. Uutinen vei meidät aika hiljaisiksi. Voimia heille molemmille. Meillähän sekin tiedetään, miten vakava sairaus on koko perheen sairaus.

Onneksi meidän perikuntamme lähes täysilukuisesti tulee lammaspaistille. Saksantytär on joukosta poissa, kun hänen suunnitelmansa muuttuivat. Sairautta on silläkin suunnalla, sekä emännällä että koiralla, mutta ilmeisesti ei kuitenkaan ihan vakavimmasta päästä.

Yksi uskollinen ystävä käy joka päivä nakertamassa rusinoita ja tätä kotitekoista evästä, joka ei kenellekään muulle näytä kelpaavan. Mustarastaamme taisi muutama vuosi sitten jäädä leskeksi. En ole osannut kiinnittää huomiota siihen, onko uutta siippaa löytynyt. Laulua ei ainakaan ole kovin paljon kuulua meidän pihasta. Kevättä se kumminkin tietää, kun räystäät tippuvat ja polku kompostillekin oli tänään melkein sula. Tämä muuten on ensimmäinen talvi, kun komposti ei ole jäätynyt. Tänään se oikein höyrysi. Ehkä olemme ruokkineet sitä tavallista paremmin, varsinkin nyt kun säännöllisesti aloitamme päivämme jaffa-appelsiineillä muun aamupalan ohessa.


1 kommentti:

  1. No kylläpä on... mut ei sille mitään voi, että kun itsekin ikääntyy, myös väki ympärillä alkaa harveta. Tai ei sentään, se oma perhe joillain vaan kasvaa uusilla ihmisillä. Nauttikaa siis toistenne seurasta!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!