torstai 15. tammikuuta 2015

Joulu on purettu

Kannoin äsken tontut ja laatikollisen muutakin joulutavaraa yläkertaan. Ikkunavalot saavat loistaa vielä toistaiseksi tuvassa, mutta muuten on joulu nyt paketissa. Hyvä jouluhan tämä sittenkin oli, vaikka heti uudenvuoden jälkeen jouduinkin sairaalaan ja lähes joka välipäivälle riitti sairauteen liittyvää menoa. Joulujuhla onnistui hyvin ja siitä suuret kiitokset kaikille apujoukoille, sekä maallisille että varmaan myös taivaallisille. Sairauskin on toistaiseksi selätetty, vaikka eilen tulleessa  syöpäsairaalan kirjeessä lueteltiin sellaisiakin vaivoja, joista en mitään ennen tiennytkään, en ainakaan niin perusteellisesti. En tosin kuvitellutkaan, että sairaus olisi vielä tällä selvä, vaikka nyt tuntuukin tosi hyvältä. Seuraavat sytostaatitkin on jo määrätty. Ne on runsaan kahden viikon päästä. Edellinen hoito peruuntui tämän keuhkosairauteni takia, johon antibioottikuuri on edelleen menossa. Oireeton malaria? Oireeton keuhkokuume? Keuhkokuume? Lääkeaineallergia?

Purin tänään myös muutaman joulukukka-asetelman ja heitin eräitä raaskuja roskikseen. Saa nähdä, suostuuko jouluruusu jäämään henkiin. Se pääsi pahasti kuivumaan sairaalareissuni aikana, vaikka muistutin kukkien kastelusta. Eipä tuo talonmies sitä ottanut tehdäkseen. Flamingonkukka on ainoana hengissä ja senkin ehkä panin liian kylmään, kun nostin ikkunalaudalle. Amaryllikset ja hyasintit saavat myös kyytiä, sillä talossa ei ole viileää paikkaa, missä ne talvehtisivat. Yhtenä talvena pidin sipuleita salin nurkassa, mutta eipä niistä mitään tullut.


Kuten facebookissa jo mainostin, tein linnuille ja oraville ison eväspaketin, jonka sidoin pihan irtonaiseen männynoksaan. Sulatin paketillisen kookosrasvaa kakkuvuokaan, johon olin sullonut erilaista siementä, mantelia ja rusinaa, kauraa, auringonkukkaa ynnä muuta. Kun laitos oli jähmettynyt yön yli jääkaapissa, irrotin sen vuoasta lämpimässä vedessä ja sidoin farkkukankaasta kaksi sidettä, joilla köytin oksaan. Tänä aamuna ei ainakaan vielä eväs ollut kiinnostanut elukoita, mutta ehkäpä ne sen vielä löytävät. Harakoita ja naakkoja en kylläkään kaipaa pihaan ja sen takia tämä kakku on matalalla ja vähän oksien alla. Matalalla tietysti senkin takia, kun oksat ovat maassa, heh-heh.


Kun kävin kirja-alennusmyynnissä, ostin samalla nipun vihkoja, kun halvalla sain. Kirjoja sieltä ei mukaan tarttunutkaan, mutta väriä printteriin, sillä kirjoittamista näet pitäisi ruveta taas harrastamaan. Vaikka mulla on varmaan viisi eri vihkoa, joihin olen kerännyt tausta-aineistoa uutta kirjaani varten, ei lisä pahaa tee. Kirjoitin pari muuhun tarkoitukseen tulevaa juttua muutamana iltana ja yksi on vielä siltä alalta tekemättä. Sitten pistän "ne" kannet kiinni ja aloitan tositoimet.


2 kommenttia:

  1. Iloisia uutisia! Joulukin paketissa ja elämä jatkuu. Upeaa että hoidot ovat tepsineet ja karkoittaneet "hyyryläisen". Pysyköön poissa. Terkkuja ja tsemppiä kirjoittamiseen.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!