tiistai 20. huhtikuuta 2010

Parittomat sukat vaivaavat

Tein tänään olosuhteisiin nähden pitkän kävelylenkin ystäväni kanssa. Olosuhteet tarkoittavat sitä, että aikaa kului, kilometrejä ei niinkään. Kävelimme, ihmettelimme maailman menoa yleisesti ja erikoisesti. Toisin sanoen juorusimme oikein sydämemme kyllyydestä kun ei pitkään aikaan ole tavattu. Juttutuokio oli varsinainen terapiakävely.

Saaliiksi sain tosi hyvän mielen ja sen lisäksi keljusti turvonneet nilkat. Jaloissa oli turvotustaipumuksen lisäksi turhan kireäsuiset nilkkasukat, kuten kotiin tultuani saatoin todeta. Tuntuu kuin lenkkaritkin olisivat talven mittaan kutistuneet varpaiden kohdalta. Olen jo pitkään pyrkinyt hankkimaan pehmeitä ja löysäsuisia sukkia, myös kalliita diabetes-sukkia, mutta tämän päivän kokemusten valossa koko sukkavarasto on lajiteltava uudestaan.

Tästä tietämättömänä aloitin lajittelun jo eilen. Keräsin kasan mustia sukkia pesuhuoneen koreista ja narulta. Niistä  löytyi 11 paritonta! Parillisia sain kasaan neljä settiä, mutta mihin himpskattiin voi kadota yhdentoista sukan kaveri? Maahiset vieneet? Yhtenä kylmänä talvena monta vuotta sitten maahinen, ehkä oikeammin joku nelijalkainen ei-ystävä oli yrittänyt vetää villasukkaani lattianraosta itselleen lämmikkeeksi. Onneksi rako ei sentään ollut niin leveä, että sukka olisi mennyt vaivatta läpi, joten sain sen pelastettua.

Olen kulkenut koko talven villasukissa, jotka ovat sujahtaneet kätevästi toppasaappaisiini, niihin mustiin Kuomiin. Vain erikoistapauksissa olen kiskonut ohuemmat nilkkurit jalkaan. Jalatkin ovat tottuneet paljaana oloon.

Vaikka meitä on vain kaksi ja olemme ajat sitten päättäneet hankkia taloon vain mustia nilkkasukkia.  Nyt kun kaikki 11 paritonta oli levitettynä eteeni, havaitsin että joka ikinen resori oli erilainen, joka ikinen  varsi oli eri pituinen ja mustan sävyjäkin totisesti on enemmän kuin yksi. talven pimeydessä en varmaan edes huomannut moista ilmiötä.

Edellisen postauksen kilpailujulistuksesta muistutus tässä (linkin tekeminen oli liian vaikeaa):


4 kommenttia:

  1. Kuulostivatpa tutuilta nuo sukkavaivat sitä huisia nelijalkaista sukkarosvoa lukuunottamatta. Meilläkin löytyi muutossa kassillinen parittomia sukkia, pääasiasiassa mustia :)

    VastaaPoista
  2. Onkohan ne meidän parittomat matkustaneet teille?

    VastaaPoista
  3. Vaikeaa on sopivan löysäresorisia sukkia löytää, äidilleni olen monesti etsinyt ja ei oota ollut tyrkyllä. Monessa perheessä tuo parittomien sukkien mysteeri varmaankin on.

    VastaaPoista
  4. Mieeelenkiintoinen teoria sukkien vaellusreiteistä, Villiviini :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!