maanantai 5. heinäkuuta 2010

Jatkoa edelliseen

Nyt on kai autopeltisepillä sesonki. Ilmeisesti kaikki muutkin tohelot ajavat päin puuta tai kiveä. Meidänkin auton korjausaika löytyi vasta elokuun puolivälin jälkeen eikä verstas ole päivääkään kiinni tässä välillä. Peltiseppä oli näyttänyt ovelle vähän lekaa ja nyt sen saa kiinni ilman kamalan röykytystä ja paukutusta.

Mies kävi myös vakuutusyhtiössä tekemässä vahinkoilmoituksen ja sielläpä ilmeni mielenkiintoinen juttu. Yhtiö oli omia aikojaan mennyt muuttamaan auton vakuutusehtoja. Kuka lukee sitä paksua paperinivaskaa, joka tulee laskun liitteenä? Ei meillä ainakaan. Onneksi eräpäivä on vasta ensi kuussa, joten miehellä on vielä hyvin aikaa kinata ehdoista. Tässä voi taas kerran sanoa, että onni onnettomuudessa. Ilman tuota pellin ruttaamista olisimme maksaneet laskun tietämättä mitään ehdotetusta muutoksesta eli hyväksyneet sen mukisematta. Juu, tietysti tarkat ihmiset lukevat kaikki pienelläkin präntillä kirjoitetut sopimusehdot. Aina.



Helle jatkuu, joten päivän työt ovat olleet erityisen kevyttä laatua ja jo melkein tehtykin. Lähes seuraavaksi siirryn tuon kuvassa olevan koivun katveeseen, siis kirja käteen ja riippumattoon. Pyykit on narulla ja toinen satsi koneessa, mutta vielä pitää petata sängyt, joista kiskaisin aamulla lakanat pesuun. Harkitsen floksipenkin ja ruusupuskan kastelua, jos jaksan kävellä pistämään pumpun päälle.  Täytyy varmuuden vuoksi ensin tutkia sääennustetta, jos vaikka olisi ukkosta ja vesisadetta tulossa, etten turhaan vaivaa itseäni. Toisaalta kasvimaan kastelu on ennenkin ollut varmin konsti saada aikaan pieni paikallinen sadekuuro.

Mies toi pussillisen perunoita eli ruoaksi on voita, pottua ja silliä, joten ruoanlaitolla ei tänään stressata itseämme. Nautitaan nyt kesästä, vaikka kieltämättä tässä helteessä on omat rajoituksensakin. Minun jalkoihini esimerkiksi eivät tukisukat nyt nouse, sanoi lääkäritäti mitä haluaa. Ajatuskin karmii selkäpiitä.

Kiitokset vielä kommentoijille Anitalle ja Aili-mummolle. Mukavaa viikkoa teille ja mahdollisesti sille kolmannellekin lukijalle, joka tällä kelillä istuu tietokoneen kimpussa.

3 kommenttia:

  1. Juu ei. En lue vakuutusehtoja minäkään, enkä taitaisi saada niistä tolkkua, vaikka lukisinkin. Harmillisia juttuja tuommoiset vahingot, mutta vielä enemmän kiukuttaa, jos ei edes kalliit vakuutusmaksut maksettuaan saa vahingonkorvausta. Toivottavasti miehesi jaksaa pitää puoliaan asiassa.

    VastaaPoista
  2. Vakuutusyhtiöt kieroilevat lähes aina, mutta niiden pienten tekstien tarkastaminen on niiiin vaikeaa, ja lisäksi tekstiä on paljon ;((

    Välillä helle piristää - tai sitten ei!

    VastaaPoista
  3. Kyllä vähän saisi jo ilmat viilentyä. Koneellakaan ei jaksa olla kuin yöllä. Mukavaa viikkoa sinullekkin:)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!