Olin suunnitellut kaikenlaista tekemistä tälle päivälle. Siis eiliselle lauantaille. Aikeiksi jäivät melkein kaikki, sillä tein jotain aivan muuta. Niinhän se usein menee. Miehellä oli aamulla harjoitukset ja sinä aikana ajattelin tehdä vähän nukkisjuttuja,. Uni maittoi paremmalta. Sitten kävimme vaaria katsomassa ja hän olikin aika pirteä. Sain mukaani Kelan kirjeet, joista emme kumpikaan ymmärtäneet mitään. Eläke-etuuksia oli jostain käsittämättömästi syystä leikattu ja perivät vielä liikaa maksetut rahat takaisin. En keksi muuta syytä, kuin muutaman kuukauden ajan maksetun leskeneläkkeen, joka tilapäisesti nosti faijan pieniä tuloja. Huomenna pitää keskustella alalla toimivan tyttären kanssa.
Kotiin ajellessamme saatoin ihailla komeaa täysikuuta. Kotona yritin kuvata sen, mutta mokoma asettui tarkalleen tammen oksien taakse.
Ei päivä tosiaankaan ollut huono, sillä neuloin pitsihuiviani varmaan ainakin 15 senttiä, skannasin muutaman kuvan tulevaan "tietokirjaani", jonka kanssa olisi jo kamala kiire, ellei se olisi jo aika hyvässä vaiheessa tekstin puolesta. Muutama luku vielä olisi kiva kirjoitttaa. Yhden teeman ehdin tänään hylätäkin, mutta pari kiveä on vielä käännettävä eli katsottava, löydänkö tarpeeksi materiaalia.
Vähän murhettakin riitti muuten mukavaan päivään: ex-työkaverin kuolinilmoitus pysäytti. Lepää rauhassa, Tapsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!