Käsitöissä aika kuluu

Aika tosiaan on kulunut niin vilkkaasti, etten edes kässätuotoksiani ole ehtinyt kuvaamaan. Liityin facebookissa yhteen hyväntekeväisyysryhmään ja sen merkeissä olen kutonut sukkaparin toisensa perään. Se tukee hyvää mielelle ja hyvää sormille, vaikka aina välillä lisäapua käsillekin saan Voltarenilla voitelulla ja lämoimillä rannekkeilla. Viime mainittuja on käytössä kolmet: yökintaat, joissa on renksu niskan taitse, päivänokosille toiset ja sitten kolmannet, joita tarvittaessa voi käyttää "edustusasuna".

Tämän hyväntekeväisyysryhmän jäseniä ovat apua tarvitsevat vähävaraiset perheet ja toisaalta me, jotka eri tavoin voimme auttaa. Osa vie ruoka- tai vaatekassin perille asti, osa, kuten minä, pistämme paketin postiin. Osa maksaa sähkö- tai kännykkälaskua ja hankkii lahjakortin ruokakauppaan. Huomenna esimerkiksi meiltä lähtee yhdelle yksinhuoltajaisälle käytettyjä, mutta siistejä ja pestyjä puseroita, sukat isälle ja lapselle ja kahvipaketti ynnä suklaarasia jouluiloksi. Tämä ihan esimerkikkinä, millaista apu voi olla. Kaikki siis on avunsaajille ilmaista eikä rahastus ole sallittua.

Avuntarve on valtava: ruokaa, lastenvaatteita, jalkineita, ulkovaatteita, kaikkea tarvitaan. Jollain perheellä ei ole edes sänkyjä tai lastenrattaat on varastettu. Tosin sellaistakin tapahtuu, että lahjoitetaan kirkkain silmin rojua. Esimerkiksi yksi äiti sai risan tiskikoneen ja sitten hänellä oli vaivoinaan kaksi romua eli oma vanha ja tämä uusi rikkinäinen. Onneksi siihenkin löytyi ystävällinen sielu, joka tietääkseni roudasi molemmat kaatopaikalle.

Minulle on nyt tämän syksyn aikana hyvin konkreettisesti selvinnyt, että on ihan turha luulo, että yhteiskunta pitäisi huolta köyhistään tai edes sairaistaan. Tai ehkä pitää, mutta laskuttaa. Jos joku erehtyy saamaan muutaman kympin avustuksen pankkitililleen vaikka kännykkälaskun maksuun, on sossu tai kela heti kynsineen sen kimpussa ja vähentää seuraavan kuun tuesta. Se, mitä olen facebookin perusteella tulkinnut, eivät nämä usein pahasti velkaantuneet ole suinkaan eläneet hurvitonta elämää (kuin ehkä huolettomassa nuoruudessaan), mutta yrittävät nyt pienin askelin saada asioitaan kuntoon. Mutta mitä teet, kun ei ole työtä eikä yhteiskunnat tuet riitä edes saman kuun menoihin, saati jos rästissä on sairaala- ja terveyskeskuslaskuja, apteekkilaskuja ja ehkä vouti nyppäisee vielä oman osansa päältä.

Tätä toimintaa pyörittää neljä yksityishenkilöä pääkaupunkiseudulla ilman mitään korvausta ja oman työnsä ja perheensä ohessa. He myös jututtavat apua pyytäviä perheitä, jotta aina mukaan tietysti yrittävät huijarit ja muut luikurit karsiintuisivat.

Jos tunnet olevasi yksi joka voisi edes vähän auttaa, lähetä minulle sähköpostia mieluiten etunimi.sukunimi@gmail.com niin annan yhteystiedot. Selvyyden vuoksi: itse en ole näitä upeita toimintaa pyörittäviä naisia. Facebook-ryhmä on suljettu. Avunsaajat toimivat perhenumeroilla. Me auttajat voimme tehdä sen avoimesti omalla nimellä tai sitten sähköpostitse niin että nimi ei tule ryhmän tietoon. Ryhmässä myös ilmoitetaan, mitä aikoo valitsemalleen perheelle lahjoittaa.

Hyvää adventin aikaa, itsenäisyyspäivää ja joulun odottelua!