lauantai 25. syyskuuta 2010

Onni suosi

Postipoika toi ruusuisen kirjekuoren, jonka sisältä paljastui Hallattaren minulle arpoma palkinto, tämä suloinen pikkurasia ja Una-Hallattaren ikioma runoteos. Kiitokset vielä kertaalleen! Nautin suuresti Unan herkistä runoista ja luontokuvista.

Kuvaaja ei nyt valitettavasti oikein saanut tuotua esille rasian kauneutta. Sininen kuvausalusta on palkinnon mukana tullut kukkakortti. - Tämä on oikein miun maun mukainen palkinto!



Onni suosii myös kasvimaalla, jossa on vieläkin kesäkurpitsaa, tosin suurin osa parin sentin mittaisina nysinä. Otin suurimmat talteen, kun viikonlopuksi povataan kylmiä öitä eivätkä nuo lilliputit varmaan enää muutenkaan kovin paljon kasvaisi. Tomaatit hain jo alkuviikolla ulkoeteiseen.

Tänä vuonna pieni pihlajapuu kantaa suurta satoa. Aivan talon nurkalla oleva vanha pihlaja tekee kuolemaa, joten onkin hyvä kun uudet ovat kasvamassa tilalle, vaikkakaan ei yhtä viehättävästi ihan nurkkakivien vieressä kuten vanhus. Se pitäisikin muistaa vielä nyt raihnaisena käydä kuvaamassa ennen kuin syysmyrskyt tai rivakka metsuri käy sen kaatamassa. Taloon tulevat sähkö- ja puhelinlangat kulkevat oksiston läpi, joten sille on pian tehtävä jotain.

Onneksi satuin katsomaan ikkunasta ja kamerakin oli lähettyvillä kun valtava rastasparvi, etten sanoisi lauma, hyökkäsi tähän meidän pieneen pihapihlajaamme. Näin heillä on aikaisempinakin syksyinä ollut tapana tehdä. Kuvat ovat vähän kuin piilokuvia, sillä linnut vuorotellen syöksyivät sieppaamaan pihlajanmarjoja ja sitten taas viereiseen kuuseen. Napsauttamalla kuvat suurenevat ja sitten niistä ainakin löytyy lintuja... Tämä päivä ei ollut kovin hyvä ulkokuvaukseenkaan, mutta nämä on otettu ikkunan läpi.





Syksyn merkkejä on tämäkin lintuparvi, joka varmaan kävi tankkaamassa muuttomatkaansa valmistellessaan. Mies kertoi nähneensä toisen varman syksynmerkin eli närhen pari päivää sitten tammessa ja minäkin taisin kuulla tutun rääkäisyn, kun kävin hakemassa talteen viimeiset luumut ja vähän ruusunmarjoja. Perkasin niitä luumuhillon joukkoon lähinnä tunnesyistä, sillä sitä ruusuaitaa ei enää ensi kesänä ole. Tuskallista hommaa, mutta toivottavasti edes muutama vitamiini joutui hilloon asti.




3 kommenttia:

  1. Onnea arpajaisevoitosta, todella ihanan voiton saitkin. Syksyn merkkejä täälläkin, vaikka ruskaa vielä saan hieman odotella - lähellämme on yksi tietty vaahtera joka ensimmäisenä kellastuu ja ainakin vielä eilen se oli vielä vihreä. Mukava kun voit seurata luontoa ikkunastasikin.
    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  2. Onnea hienosta voitosta. Nyt alkaa lintujen muuttopuuhat, närhiä minäkin olen nähnyt tammenterhoja hakemassa.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!