maanantai 10. joulukuuta 2012

Papupata pankolla kiehuu ja kuohuu

Kirjoitanpa tänne asiasta, joka suorastaan kiehuttaa siskoja. Onko teistä kukaan seurannut marttojen keskustelupalstaa tai mahdollisesti aktiivisesti osallistunut siihen? Itse luen sitä säännöllisesti, mutta harvemmin olen kommentoinut, saati avannut keskustelua. Nyt kuitenkin kihisen kiukusta minäkin.



Palsta on todella hyvä. Se on virkistäytymis- ja henkireikäpaikka monelle, antaa hyviä neuvoja ja vertaistukea monenmoisten ongelmien ja vaikeidenkin sairauksien parissa kipuileville siskoille ja muutamille veljillekin. Mukana on aika erilaista väkeä: kirjailijaa, yrittäjää, kotiäitiä, eläkeläistä, enemmän tai vähemmän koulua käynyttä, jos ei muuta niin elämänkoulua. Aika paljon mukana on nimenomaan sitä korkeasti koulutettuakin porukkaa, jolta voi saada ystävällisen neuvon suunnilleen pulmaan kuin pulmaan.

Joskus keskustelu lainehtii kiivaasti, yli äyräidenkin, mutta harvoin kuitenkaan ilkeästi. Toisaalta se on kaiketi ainoita ns. aikuisten asiallinen keskustelupalstoja. Käypä katsomassa, mistä siellä on kysymys täällä . Sanomattakin on selvä, että palsta toimii tällaisena vain anonyymien nimimerkkien ansiosta. Facebookiin kukaan tuskin nimellään tohtii laittaa kysymystä vaikkapa intiimivaivoistaan. Osa palstalaisista on marttoja, suuri osa ei. Jotkut ovat harkinneet aktivoituvansa ja liittyvänsä myös livenä marttayhdistykseen. Siis ovat harkinneet.

En nyt jakso selostaa koko juttua, mutta tiivistetysti sanottuna nettisivujen nimetön, hajuton ja mauton "ylläpitäjä" ilmoitti, että kyseinen nurkka lopetetaan vuoden vaihteessa ja kirjoittajien sopii siirtyä naamakirjan käyttäjiksi. Ruoka- ja puutarhanurkat säilyvät, mutta tämä ja sieninurkka katoavat. Itsekin kävin kirjoittamassa nimeni hanketta vastustavaan adressiin ja nyt sitten paheksun suunnitelmaa täällä. Niin ja paheksuinpa suunnitelmaa lähettämällä sähköpostia suoraan johtohenkilöille ja toiminnanjohtajalle. Kohtelias vastauskin tuli toiminnanjohtaja Marianne Heikkilältä. Liirum-laarumin kuorimisen jälkeen voisi ajatella, että tämä aktiivinen eri ikäisten naisten joukko ei sovi liiton nykyimagoon. Ruuanlaitto ja puutarhanhoito ovat o.k, mutta rönsyilevä keskustelu ei. Ahdasmielisyyttäkö Sivistystä koteihin -yhdistyksen aktiiviset naiset muka 1800-luvun lopulla meille ajoivat? Kieltämättä monella kanssaihmisellä on se käsitys, että martat ovat tiukkapipoisia akkaihmisia, mikä ehkä nyt tulee todistetuksi, m.o.t.

Martoista en sentään vielä eronnut, mutta keskustelupalstan perusteella moni senkin tekee ja moni liittymistä miettivä on jo muuttanut mieltäään. Kysymys ei lainkaan ole muutosvastarinnasta, vaan periaatteesta. Miksi hyvä pitäisi rikkoa? No, uusi palsta on jo perustettu siltä varalta, ettei älytöntä päätöstä pyörretä.  Se ei vain sitten enää ole marttojen sateenvarjon alla.


7 kommenttia:

  1. Olen joskus nettimaailmassa tuonne eksynyt kun on pitänyt johonkin ongelmaan saada ratkaisua.

    Olen varmaan joskus 15 vuotta sitten kuulunut vuoden tai pari marttoihin. Se oli semmonen kaupunkilaisten nuorten/nuorehkojen marttojen porukka, olin siis ihan perustajajäseniä. Sen verran hyväpalkkaisia vissiin, että minulla ei ollut lasten kodinhoidontuella oikein varaa osallistua niihin rientoihin esim. oopperamatkalle. Lisäksi se mahdottoman ylenpalttinen herkkujen syöminen joka tapaamisessa alkoi myös vähän hirvittämään! Mieskään ei tykännyt jäädä kolmen alle kouluikäisen kanssa kotimieheksi, että sitten se vaan jäi! :)

    VastaaPoista
  2. Lähdin Martoista lipettiin jo vuosikymmenet sitten. Oli alussa hauskaa mutta sitten pelkkää nitinää ja eripuraa. Sain sitä työelämässä riittävästi, joten en enää halunnut vapaa-ajalleni. Voihan sitä marttailla kotonakin. Harmi, että uudistavat nyt nykyjäseniään ulos.

    VastaaPoista
  3. Joskus olen katsellut marttojen sivuja ja on ollut mielenkiintoisiä niksejä

    VastaaPoista
  4. En ole vieraillut Marttojen keskustelupalstalla, mutta olen tänä syksynä liittynyt Marttoihin ja ainakin toistaiseksi tyytyväinen toiminnan monipuolisuuteen ja aktiivisuuteen.

    VastaaPoista
  5. Minäkin liityin keväällä ja aktiiviselta vaikuttavat, Facebookissa ja sähköpostissa ilmoittavat toiminnastaan. Oma tuntumani on vähän ristiriitainen, toiminta on aktiivista netissä mutta todellisuus on hieman kotikutoista ja sattumanvaraista. Saas nähdä jatkoa, Martta-ajatus on hieno.
    Kirjoittamasi palsta on minulle tuntematon, mutta ilmeisen tärkeä sinulle ja monelle muulle. Harmi, kun loppuu. Tässä ajass tuntuu monesti että muutoksia tehdään vain muutoksen tekemisen vuoksi ja itse muutoksen syy hämärtyy.

    VastaaPoista
  6. Enpä ole kyseistä palstaa seurannut. Harmi, jos monella tärkeä keskustelupaikka suljetaan.

    VastaaPoista
  7. Villiviini, kiitos kirjoituksesta!

    OLin martoissa 50v., ja erosin siitä siinä yhteydessä kun yhdistyksemme lopetettiin. Viimeiset 44 vuotta yhdistyksessämme oli yksi ja sama puheenjohtaja, joka kahdeksankymppisenä olisi luopunut virastaan. Kukaan meistä ei voinut enää pilata yhdistyksemme puheenjohtajan glooriaa, ja muutenkin olimme jo liian vanmhoja.

    En ole seurannut sen jälkeen marttapalstoja, mutta voin nyt lukea tuon mainitsemasi jutun.
    Yhdistykset ovat jäseniensä näköisiä, ei mahda mitään..:))

    Marianne Heikkilä on pappi kuten varmasti teidät...
    Hyvää viikon jatkoa Villiviini!<3333

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!