perjantai 13. syyskuuta 2013

Perjantaita

Perjantai ja kolmastoista päivä: mukava päivä on jo illassa. Mies kävi hoitamassa vähän tyttärensä asioita ja hakemassa postista kaksi pakettia. Olin tilannut tarkan vaa´an, jolla saan peruspunnittua paastopäivieni ruuat noin niin kuin kokeeksi alkuun. En melkein usko silmiäni, kun käyn omalla, isolla vaa´alla, mutta nythän on vasta kaksi paastopäivää takana ja paino voi normipäivinä ottaa hyvinkin takaisin, sen hurjan miinuksen, joka on syntynyt...

Toinen paketti oli puutarha.comstä, jonka kuvia tässä esittelen:


Tämä ylempi kasvi on nimeltään levisia, joka kuuluu viihtyvän kivikoissa ja kuivassa maasa. Oi kunpa sinä kasvi rupeaisitkin kasvamaan meidän pihassa!

Alempi on hajulaukka, jonak sipulien haju kuulemma karkottaa myyrät. Myyrät inhoavat tätä, toivottavasti meidänkin pihamyyrät ja vesirotat!


Kolmas ostamani kasvilaji on kirjopikarililja. Siirsin sitä omasta vanhasta pihastani tänne ja se kukkikin muutamana keväänä ja hävisi sitten. Nyt on uusi yritys.

Päivällä meillä oli ihastuttavia vieraita: naapurin nuoria rouvia nauravaisine pienokaisineen tuli päiväkahville. Suloisia muksuja ja mukavia äitejä!

Pakko on pauhata käsittämättömästä asiasta. Juuri ennen koulun alkua naapurikunnan koulutoimi ilmoitti, että heidän kouluunsa ei sitten enää oteta toisen kunnan eli meidän kunnan kakaroita. Koulu on kiva, pieni kyläkoulu ihan näköetäisyydellä, jonne meiltä on matkaa vähän yli kivenheitto eli ei varmaan puolta kilometriä enempää. Kuulemma naapurin kakarat tulevat niin kalliiksikin, että kunnan talous varmaan likiman rapautuu sen takia eikä auttanut, vaikka rehtori ja kyläläiset esittivät perinpohjaisia laskelmia, jotka toisin todistivat. Uhkaus toteutettiin heti ja naapurustoonkin muuttanut uusi kansalainen, neljäsluokkalainen on joutunut tarpomaan kolmen kilometrin päähän oman kunnan kouluun. Viimeiset parikymmentä vuotta tai ehkä kauemminkin meidän mäet lapset ovat käyneet tätä lähikoulua... Harmittaa nuorten perheiden puolesta, jotka ovat muun muassa juuri tämän takia muuttaneet maisemiin. Odotan kuntaliitoksia.

3 kommenttia:

  1. ♥ihan mahtavan kaunis tuo kirjopikarililja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, jos vain suostuu juurtumaan meidän pihaan ja vielä kukkisikin.

      Poista

Kiitos kommentistasi!