Olin eilen syöpälääkärin puheilla ja palasin tosi iloisena, onnellisena ja kiitollisena kotiin. Kaikki arvot olivat kunnossa, ei syöpää! Olin niin tohkeissani, etten edes muistanut kysyä, pitäisikö olla huolestunut tästä päiväunien tarpeesta. Ei kai. Joskushan unet on otettava, jos ei yöllä, niin sitten päivällä. Tosin nykyisin nukunkin ihan hyvin kaikkien happivekottimien sun muiden ansiosta varmaan.
Tänään juhlistimme uutisia käymällä syömässä paikallisessa Milano-nimisessä pienessä ravintolassa. Ensimmäistä kertaa, vaikka paikka on ollut kylässä ties miten kauan, ainakin 90-luvulta lähtien. Taksikuski tiedotti, että se on täällä ainoa etninen ravintola, joka maksaa veronsa. Paikkaa pitää turkkinlainen pariskunta tai ainakin mies on turkkilainen. Miljöö oli miellyttävä, palvelu loistavaa ja ruoka hyvää tavallisten ihmisten suuhun sopivaa. Otin kuviakin, jotka varmaan käyn joskus toiste siirtämässä tänne kännykästä. Erityisen ihana oli sitruunatorttu jäätelöpallon, kermavaahdon ja kinuskikastikkeen kanssa. Ei halpa paikka, mutta hinta-laatusuhteessa ei ollut mitään huomautettavaa. Taksilla ajettiin, kun pihvin kyytipojaksi juotiin parit lasit punaviiniä. Tai oikeastaan koko pullollinen.
En meinannut jaksaa edes lähteä, kun sillä aikaa kun mies oli kaupassa ja kampaajalla, putsasin yrttilaatikon ja asensin siihen uuden pumpun. Edellinen rupesi huutamaan. Laatikko vesineen ja yrtteineen oli aika painava, mutta onneksi operaatio sinänsä oli helppo.Nyt näitä laatikoita on meillä kaksi kappaletta.
Kannatti tosiaan piristyä! Olimme jo aikaisemmin kuulleet kehuja tuosta paikasta, mutta se on jotenkin huomaamaton eikä pidä meteliä itsestään. Pihvien lisäksi siellä on ainakin kanaruokia, pitsoja ja pastoja, ehkä muutakin, mutta en oikein jaksanut tutkia koko listaa. Mies arveli nähneensä myös kalaruokia. - Menemme sinne toistekin ja totesimme, että taisimme löytää uuden kantapaikan. Niille käynneille noin kolme kertaa vuodessa, kun käymme ulkona syömässä.
Nukkekotinäyttelystä oli ollut muutama päivä sitten upea juttu Aamulehdessä. Minunkin mökkini oli päässyt komeasti mukaan ja lähteinkin tänään sähköpostia sillä mielellä, että saisin lehden itselleni. Netissä se oli ainakin vielä eilen.
Huomenna julkaistaan kyläkirja, josta oli jo tänään juttu paikallislehdessä. Näen kirjan varmaan huomenna tai ylihuomenna, sillä sain kutsun julkkareihin vain kirjojen tilaajan ominaisuudessa, ei kirjoittajana. Minähän olin siinä vain aputyttönä. Muutamia kirjoittamiani juttuja on raakattu pois, joten vähän jännittäää, mitä on jäänyt jäljelle. Kirjoitin nimittäin aika monta tarinaa, talkootyönä tietenkin. Vastuulliset olivat antaneet ymmärtää, että ne oli huonosti ja taitamattomasti kirjoitettuja ja sisälsivät runsaasti kielioppi- ynnä pilkkuvirheitä. Vääristä sanajärjestyksiästäkin mainittiin. Ei tietenkään suoraan kirjoittajalle eikä "korjattuja" tekstejä suinkaan näytetty asianomaiselle. Muutamat ainutlaatuiset kuvatkaan eivät olleet kelvanneet.
Nyt käyn vielä hetkeksi oman kirjani kimppuun. Siinä saa olla ihan vapaasti vääriä sanajärjestyksiä ja ihan vaikka pilkkuvirheitäkin. - Mukavaa viikonloppua!
Upeita uutisia sinulla lääkärissä käynnin jälkeen! Hyvää ja aurinkoista kevättä.
VastaaPoistaOnnea hyvistä uutisista!!
VastaaPoistaIhania uutisia, onnittelut niistä <3
VastaaPoistaHyvät uutiset ovat tosi tervetulleita! Onnea sinulle
VastaaPoistaHienoa, että sait lääkäriltä mukavia uutisia!
VastaaPoistaKävimme lauantaina nukkekotinäyttelyssä, monia muitakin kävijöitä oli. Talot olivat hienoja, katsomista riittäisi useammalle päivälle. Terveisin Anne Pirkkalasta
Kiitos!
VastaaPoista