Jännitin vähän sitä lääkärireissua, mutta sitä iloisempana tulin kotiin. Mitä nyt mahassa on jotain, joka kannattaisi kuulemma selvittää ennen seuraavaan syöpäkontrollia, joka on marraskuussa, mutta syöpää se ei ole. Lääkäri epäili oireiden perusteella helikobakteeria. Heinäkuussa nyt ei selvitetä yhtään mitään, mutta pitää varmaan merkata almanakan kulmaan, että muistan lomakauden jälkeen.
Helikobakteeria oli silloinkin, kun tuli syöpädiagnoosi ja kyllä sitä aikansa hoidettiin, mutta jotenkin muistelisin, että lääkäri piti sitä vaivoista mitättömimpänä. Sitä se tietysti olikin. Muistikuvat ovat vähän sekavat niiltä ajoilta. Nyt tuli ohje, että jos oireet pahenevat tai esiintyy jatkuvaa kipua tai muuta sellaista, niin pitää ottaa heti yhteyttä Helsinkiin. Eihän tämän taudin kanssa koskaan tiedä, on vain elettävä sen kanssa.
Kun pakkasin eilen laukkuani vähän siltäkin varalta, etten heti pääse kotiin - sen opin kerralla toissa talvena - putkahti jostain esille pikkuinen enkeli-nappi punaisessa silkkinauhassa. Minulla ei ole aavistustakaan, milloin ja keneltä sen olen saanut. Nyt se kulkee kännykässä mukana, suojelusenkeli.
Hienoa, että kaikki hyvin! On se aina iso helpotus, kun saa kuulla sen, muistan hyvin omalta rintasyöpä-ajaltani. Toivotaan aurinkoisempia päiviä, täällä on ainakin ollut viime viikko aika sateinen.
VastaaPoistaToivottavasti kesä on kulunut mukavasti, ainakin tähän asti ja eteenpäinkin.
VastaaPoistaSain luettavakseni Enni Mustosen pari kirjaa. Toisessa, Lapsenpiika-nimisessä kerrotaan Sibeliuksen perheen muuttamisesta Mattilan pihapiiriin. Oli mukava huomata, että tuo Mattila oli sama kuin sinulta saamani kirjan Mattila. Kirja on vielä vähän kesken lukemisen, mutta eiköhän se tule luettuna viikonlopun aikana kun en selkävaivan takia voi lähteä minnekään.