maanantai 10. elokuuta 2015

Kymmenen vee

Meillä vietettiin tänään 10-vuotishääpäivää. Tina- vai posliinipäiväkö lienee? Tilaisuutta juhlistetttin syömällä ulkona ja tällä kertaa oikein ravintolan "ulkona", lämmin ilta kun oli. Tämä hääpäiväillallinen on jo perinne varmaan kaikkien kymmenen vuoden ajalta. Näin ei kummankaan tarvitse miettiä, mitä ostaisi lahjaksi. Ja hääpäivänä sitä raaskii syödä pitkän kaavan mukaisesti.


Mies tilasi alkuruoan listalta, mutta minä pyysin keittiöltä kantarellikastiketta vihannesten kera ihan listan ulkopuolelta. Kuva ei tuo tarpeeksi esille annoksen kauneutta, herkullisuudesta puhumattakaan. Eri väristä kukkakaalia, muutama pieni peruna, sienikastiketta, sipulin naatteja ohuina suikaleina ja sitten vielä ohuenohuita perunalastuja koristeena. Tuo vaaleanpunainen jäi tuntemattomaksi. Olisikohan ollut retikkaa?


Pääruokana meillä oli kreikkalaiset ulkofileepihvit, lisäkkeenä tomaatti-chilihilloa, fetamoussea ja salaattia. Hyvää oli sekin. Erityisesti tuosta tomaattihillosta pidimme eikä lihastakaan ole pahaa sanaa sanottavana. Tämä annos kaiken lisäksi on kuukauden tarjouksena (alle 20 €).


Kun olin etukäteen arvioinut hiilihydraatteja ja varautunut kotona pistämällä "sopivan" annoksen insuliinia, laskeskelin, että uskallan kruunata aterian jäätelöannoksella.


Oikein olin arvioinut; sokerit olivat kohdallaan. Mutta jos jostain pitää (heh-heh tänäänkin) ruikuttaa, niin tukisukista voisi mainita sen verran, että oli ihana saada ne kotona ensimmäiseksi pois jaloista.

Hyvä päivä oli ja kuten fb:ssä yksi kaveri huomautti, avioliiton seitsemän kriittistä vuotta on kaukana takana. Meillä tosin kaikki kymmenen vuotta ovat olleet hyviä, onnellisia vuosia, joista jokaisesta olemme olleet kiitollisia.

4 kommenttia:


  1. Sydämelliset Onittelut!
    Ja paljon, paljon lisää yhteisä onnellisia vuosia.

    VastaaPoista
  2. Onneksi olkoon yhteisestä taipaleesta ja pitkästi lisää yhteistä matkaa ♥

    VastaaPoista
  3. En tainnut ilmaista itseäni tarpeeksi selkeästi viime kommentissani. Negatiivisten asioiden kertomisessa ja välillä valittamisessakan ei ole mitään pahaa, päinvastoin. Olen kuitenkin jo pitemmän aikaa ihmetellyt, miksi suhtaudut terveyteesi niin negatiivisesti ja ikään kuin etsimällä etsit erilaisia sairauksia ja tunnustelet itsessäsi kaikkea, mikä voisi olla vialla. Kyllä me kaikki löydämme itsestämme sairauksia, jos niitä etsimme. Kaikkeen ei kuitenkaan kannata niin kiinnittää huomiota ja ne paranevatkin kuin itsestään. Stressi ja turha huoli vaikuttaa mitä suuremmassa määrin terveyteemme. Mitenkään en halua aliarvioida sairastamisia tauteja kuten syöpää enkä tosiaan itse tiedä vielä omalla elämänkokemuksellani millaista on elää vaikean sairauden kanssa ja sen jälkeen. Halusin vaan sanoa, että jos ne lääkärit on sinut todenneet terveeksi niin usko niitä, ole onnellinen siitä äläkä väkisin etsi itsellesi sairauksia.

    Onnittelut minultakin - pitkä, hyvä parisuhde on yksi parhaita asioita elämässä. Enkä edelleen lukisi blogiasi jollen siitä pitäisi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos onnitteluistasi, Jenni. Mitä sairauksien muistamiseen tulee, niin esimerkiksi täysi lääkedosetti ja sokerien mittaaminen monta kertaa päivässä kyllä pitävät huolen siitä, etten ihan kaikkia vaivoja voi unohtaa. Toivottavasti itse pysyt terveenä. Siinä olet kyllä hyvin oikeassa, että stressi vaikuttaa terveyteen ja vaikuttaa vielä vuosienkin päästä. Hyvää jatkoa sinulle.

      Poista

Kiitos kommentistasi!