Mukavaa perjantai-iltaa

Meillä oli tosi mukava päivä. Söimme kahvin kanssa tosi hyviä karjalanpiirakoita kananmunalla päällystettynä ja uutuus-Aino-jäätelöä suomalaisten mustikoiden kanssa. Saksantytär oli lähdössä illalla ystävien luo Turkuun ja sanoi menomatkalla ostavansa ison pussillisen herneitä, joita ei ole kahteen vuoteen saanut.

Hän oli edellisen kerran Suomessa joskus kevättalvella ja nyt seuraavan kerran viikon lomalla. Avokki ei tällä kertaa päässyt mukaan. Ilmeisesti tilan työt eivät tähän aikaan vuodesta lomailua sallineet. Edellinen isäntä oli vasta nyt kotiutunut kesäkuisen polvileikkauksen jälkeen kuntoutuksesta, eikä kolmensadan mullin tilaa noin vain voi jättää isännättä. Oli ihana nähdä selvästikin oloissaan viihtyvä ja kotiutunut tytärpuoli. Häitä ei kuulemma tänä vuonna ole tiedossa, mutta selvästikin ne kuuluvat suunnitelmiin, samoin perillinen maatilalle.

Tytär aloittaa maahanmuuttajille tarkoitetun kahdeksan tai yhdeksän kuukauden kielikurssin, joka alkaa ilmeisesti syys-lokakuun vaihteen paikkeilla. Kurssilaisten taso voi tietysti vaihdella paljonkin, mutta kuulemma jotkut tasotestit järjestetään kurssin aluksi. Ja ei vain yksi saksan opiskelija, vaan taloudessa toinen osapuoli opettelee suomea. Hän on kaikesta päätellen aikamoinen kielinero, joka osaa ties miten montaa kieltä.

Nyt ovat viralliset siteet Suomeen katkaistu pankkitiliä myöten, mutta kansalaisuus tietysti säilyy ja toivottavasti hän aikanaan saa pitää myös Suomen kansalaisuuden. Kuulemma Saksan kansalaisuuden saa avioliiton myötä ja myös lapset automaattisesti kaksoikansalaisuuden. Hyvä niin, kun ei tästä maailmasta koskaan tiedä varsinkaan näinä päivinä. Isälle Saksaan muutto oli alkuun aika kova pala, mutta eihän se onneksi maan ääressä ole. Monet kulkevat tuommoisen matkan vaikka jalkapatikassa, emme tosin me.

Pientä haikeutta tietysti on ilmassa, mutta kaikesta päätellen tytär on hyvissä käsissä ja myös taloudellinen puoli Saksassa järjestettävä, jos puoliso jää kotiin tekemään tilan töitä. Tästä kyllä on varmasti kehkeytynyt jo nyt toimelias emännänalku, joka ajaa traktoria ja avustaa mm. perunannostossa ja pakkaamisessa. Anoppi kylläkin on talossa ilmeisesti aurinkoa tarkempi vanhaemäntä, mutta vaikka asuukin samassa talossa, niin eri taloudessa.

 Yöllä ja aamupäivällä on satanut yllättävän rankasti. Kultapallot, syysleimuista puhumattakaan, nuokkuivat vielä nyt illansuussakin päät alaspäin. Vesi ei niille kylläkään tehnyt pahaa. Mutta syksyä tekee. Pian varmaan naapurin isäntä pääsee puintihommiin.