maanantai 18. lokakuuta 2010

Tarttis tehdä jotain

Viikonloppu meni vaarin isoäidin sukujuurien tarkastelussa. Asia ei valmistu varmaan koskaan, kun aina innostun  tutkailemaan jotain uutta juonnetta. Ja tämä on vain yksi sukulinja ja yksi isomummu eli puuhaa riittää totta vie vielä moneksi talveksi. Jos elää saa ja terveenä pysyy. Tästä isomummusta ei isäni tiedä mitään eikä omastakaan mummistaan, sillä kumpaakaan hän ei ole koskaan tavannut. Sitä isä onkin pahoitellut, ettei tullut painaneeksi mieleen sitä, mitä aikanaan näistä on puhuttu. Nyt isä on suvun vanhin, joten tarinoita siis ei ole. Olisi viehättävä ajatus tehdä sukukirja, mutta ei sitä pelkillä sukutauluilla voisi täyttää.

Äidilläni olisi varmaan paljonkin tarinoita omista vanhemmistaan ja ehkä isovanhemmistaan, mutta hän ei ole kertonut ja muutenkin hänen kertomisensa ovat jo kerrotut. Osa sukusalaisuuksista on vielä sellaisia, että hän jo aikanaan oli päättänyt viedä ne mennessään. Onneksi olen muuta kautta saanut tietooni muutaman tärkeän asian. Se muuten on jännä, että kun jostain langanpäästä saa kiinni, niin kerä rupeaa ihan yllättävästi purkautumaan. Tässä tapauksessa sain erään henkilön nimen tietooni ja kappas vaan, samainen herra oikein kuvien kanssa olikin yhden toimialan historiikissa, jonka olin aikanaan saanut kerjättyä arvostelukappaleena itselleni.

Mustarastas


Talvikausi tosiaan alkoi kuulemma virallisesti, kun teillekin tuli talvinopeuksien rajoitukset. Tarttis tehdä loputkin pihahommat tai ainakin istuttaa muutama erica ja kaataa vedet tynnöreistä. Mies aikoo ajella lehdet silpuksi vasta keväällä, sillä kipeä lapa ärsyyntyy pienimmästäkin askareesta. Viime viikolla sellainen homma oli esimerkiksi ristikoiden täyttäminen. Minulla ei onneksi sukankutominen ota polveen, mutta sen kanssa joudun ilmeisesti olemaan aika varovainen, polven nimittäin. Pieninkin äkkijyrkkä kiertoliike tuntuu heti. -

Kutominen jatkuu, sillä lankoja on vielä kasapäin. Äsken ilmoittauduin Naisten pankin Villasukkatalkoisiin, joka jatkuu vuoden loppuun asti - kun Sukkasatokin päättyy jo kahden viikon päästä ja varusmiessukkia on jo kudottuna 2 ja puoli paria lupaamastani neljästä.Tähän hullaantuu! Tarttis kyllä tehdä muutakin kuin tutkia sukua ja kilistellä sukkapuikkoja. Jos vaikka tekisi välityönä villapaidan...

Jos nyt kuitenkin lähtisin tyhjentämään niitä saaveja ennen kuin ilta pimenee. Hyvää viikkoa!

5 kommenttia:

  1. Talvikausi alkoi ja luisteltiin aika varovasti aamulla - tien pinta oli osittain jäinen. Onneksi keskiviikkona auto saa alleen uudet nastarenkaat.

    Näin sun nimesi Naamakirjan sukkatalkoissa, tsemppiä!

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Iinuska. Olenkin nyt kutonut useammassakin hankkeessa, vaikken mikään huipputekijä olekaan. Perussukat syntyy hartaan opettelun tuloksena. Mutta kun tekee jotain hyväntekeväisyyteen, niin ainakin itselle jää hyvä mieli.

    VastaaPoista
  3. Erilaisia kelejä on koettu, mökillä lunta tuli ja kesärenkaat alla, kotiin kun päästiin täällä ei mitään talven tuntua. Haravointia, iso koivu pudotti pihan peittävän kerroksen lehtiä. Saavit on hyvä ajoissa tyhjentää. Hommia riittää.

    VastaaPoista
  4. Hyvä, että joku on hullaantunut sukkiinkin, minä en tahdo taas innostua niihin, kun on muita rautoja tulessa :).

    VastaaPoista
  5. Täällä ei ole yhtään lunta,suli entisetkin pois:(,nastikkaat tosin on autossa ja pyssyy,ei koskaan voi tietää millainen sää on seuraavana päivänä ja äsken juuri haravoin takapihan ja etupihan,eipä jää enskeväälle,niin paljon!Mukavaa päivän jatkoa sinulle!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!