Kiirettä pitää

Kirjaani juhlitaan ylihuomenna. Työlistalla on enää onneksi vain tuvan ja takkahuoneen imurointi ja pöytien kattaminen, mutta on sitä siinäkin. Leivonnaiset on leivottu, mutta ehkä unelmakääretottujen päälle täytyy kehitellä vielä jotain. Tarttui näet kuoret leivinpaperiin, mutta jos en ehdi, niin sitten vaan tomusokeria päälle. Isäntä hakee valmiiksi paistetut karjalanpiirakat juhlapäivänä. Niin ja meinasi unohtua työlistasta yksi asia. Pitäähän minun vielä keittää padallinen kananmunia ja väsätä munavoit piirakoille. Tänään tuli jääkaappiin jo monta kassillista juhlajuomaa, raikasta cavaa ja muutama pullo alkoholitontakin. Alkon poika oli ollut erittäin ystävällinen ja palvelualtis, eikä syyttä! Onneksi kahvinkeittäjät ja tarjoilijat tulevat erikseen.

Hevoskastanjan ihanat kukat ovat jo melkein ohi, mutta sireenit sentään vielä koristavat pihaa. Panttasin kesäkukkien hankintaa. Tarkoitus oli mennä huomenna puutarhakauppaan, mutta nyt on luvattu niin kamalaa säätä, että ehkä emme menekään. Toisaalta on vähän nolon näköistä, kun kaikki kukkapadat ovat tyhjiä, ihan kuin odottamassa vieraiden tuomia kukkasia. Näinhän tietysti tapahtuukin, mutta silti... Ohjelmaa on kyllä koko päiväksi niin että voi olla viisastakin olla vain nolon näköinen. Jos ei tuuli riepota, niin haen juhannusruusuja ja ehkä kärhöjä maljakkoon.

On tässä kaikenlaista jännitystä ollut ihan tarpeeksi. Kovakantiset kirjat unohtuivat painolta tekemättä ja viikko sitten lähetimme kiireellä paketillisen kirjoja takaisin jatkojalostusta varten. Uusien painaminen ei nimittäin olisi tässä aikataulussa onnistunut. Nyt ensimmäinen erä on lähtenyt ja ei muuta kuin toivon, että ne ehtivät torstaiksi meille. Ja haettavahan ne tietysti on kaiken kiireen keskellä postista.

Sitten mies jotenkin tönäisi vessanpyttyä ja vesisäiliö hajosi. Onneksi hän ei saanut teräviä sirpaleita itseensä, mutta putkimies sanoi, että joskus ne kestävät vaikka minkälaista käsittelyä tai sitten hajoavat lähes itsekseen. Saimme nopeaa palvelua ja vesijohtoliikkeen toiseksi viimeisen vanhan vesisäiliön. Viimeiseksi jäi joku myrkynvihreä kappale.

Nyt jännitetään säätä. Onneksi emme keksineet vuokrata mitään telttaviritelmää tuulen vietäväksi, vaikka tarkoitus olikin - ehkä on vieläkin - pitää juhlapuheet ja ohjelmanumerot pihalla. Sateen sattuessa sitten sisällä, mutta väkeä tulee kiitettävän paljon. Lasken aina välillä kahvikuppeja ja kuohuviinilaseja ja näillä näkymin kumpiakin on riittävästi. Kirjoja on jo ennakkoon tilattu oikein mukavasti, mutta luullakseni nekin riittävät ja jos loppuvat, niin tilataan lisää!