perjantai 17. kesäkuuta 2011

Kiirettä pitää

Koneboikotti tuli oikeastaan hyvään aikaan. Tässä on menossa monenlaista puuhaa. Itse asiassa olemme tainneet ryhdistäytyä hyvin laiskasti kuluneen kevään ja alkukesän jälkeen. Viime viikolla kaikki meni pieleen. Ensin tietokone hajosi ja samalle päivälle osui kaksi muutakin murheenkryyniä, jotka olivat ja menivät eikä niistä sen enempää. Tulipahan vain todistettua, että ei kahta ilman kolmannetta. Onneksi kameran muistikortilla olivat tallessa koko vuoden kuvat, vaikkapa tämä rododendronimme, joka tosin kärsi pahasti viime talvesta.




Kuukausi meni lorviessa tai oikeastaan tutun remonttikaverin lorviessa niin, että mies lopulta kyllästyi ja antoi kaverille potkut sekä rupesi etsimään uusia yhteistyökumppaneita. Meidän isäntä on yleensä kohtelias ja lempeä mies, mutta kun suuttuu, niin kiukulla ei ole rajaa. Hän sanookin, ettei häntä kannata pitää pellenä.

Nyt rupesikin tapahtumaan oikein vauhdilla. Parhaimmillaan vieraat miehet ja autot ovat oikein jonottaneet pihassa. Eilen kävi putkimies laittamassa vesipostin ulkoseinään. Tänään kävivät talomaalarit kiertämässä vielä kertaalleen taloa ja tekemässä tarjouksen. Urakka alkaa maanantaina. Maanantaina tulevat myös pensasaidan leikkaajat. He hoitavat sen, mitä edellinen veijari ei saanut millään tehtyä. Milloin oli kärsä kipeä, milloin saparo jäässä, milloin mitäkin selitystä riitti. Kun ottaa huomiooon, että mekään emme olleet käyttämässä mitään ilmaista naapuriapua, vaan ostamassa palveluita paikalliselta pienyrittäjältä, niin taisi tyyppi kävellä onnensa ohi. Sen hän tosin hoksasi itsekin, mutta silloin oli jo liian myöhäistä.

Tosin eihän mitään vielä ole aloitettu, saati tehty valmiiksi, mutta nyt olemme luottavaisella mielellä. Ennen maalarimestarien tuloa on pihaa vielä perattava. Keräsin aitan takaa kaksi isoa jätesäkillistä keltamoa, josta minulla ei ole kuvaa. Sitä ei pidä sekoittaa keltanoon. Kasvi on ikiaikainen ja mm. näin siitä kertoo WSOY:n Suomen ja Pohjolan kasvit -kirja: "Keltamolla on pysty, puolen metrin mittainen varsi. -- Kirkkaankeltaiset kukat ovat 3 cm leveitä. Niissä on viisi terälehteä ja kaksi varhain varisevaa verholehteä. Kodat ovat pitkulaisia ja litumaisia. Muurahaiseet levittävät sen mustia, öljyä sisältäviä siemeniä. Kasvissa on kellanpunaista maitiaisnestettä, jota on käytetty rohtona mm. syyliin ja virtsaamisvaivoihin. Keltamo kukkii kesä - elokuussa. se kasvaa kivisillä, ravinteisilla paikoilla usein kulttuuriympäristössä. Lajia tavataan meillä yleisenä vain Etelä-Suomessa." Kuva ja lisää tietoa löytyy wiki-sivulta. Löysin kasvin myös jonkun puutarhakaupan valikoimasta ja varoitan! Ensinnäkin maitiaisneste on myrkyllistä ja toisekseen, jos haluat maanvaivan pihaasi, niin tilaa vaan. Minun urakkani jatkuu vielä luultavasti vähintään muutaman jätesäkillisen verran. Lisähöystettä saan nokkosista, jotka nekin on raivattava aitan seinustalta. Meillä siis maalataan sekä aitta että päärakennus.

Tänään parannettiin myös talon turvavarustusta laitattamalla parvekkeenkin oveen hälyt eli liiketunnistin. Kun niin paljon puhutaan varasporukoista, jotka tulevat taloon oli yö tai päivä, asukkaat kotona tai ei, niin mies rupesi puhumaan tästä ja kertoi pelkäävänsä ihan tosissaan. Lisäturva maksaa 2 euroa kuussa entisten päälle plus tietysti asennuksen erikseen. Nyt ostamme turvallisuutta vajaalla neljälläkympillä kuussa, jota en pidä kohtuuttomana summana.

3 kommenttia:

  1. Niinhän sitä sanotaan, ettei kahta ilman kolmatta..

    Joskus on oltava kova, että asiat alkavat luistaa. Toivotaan, että nyt rupeaa jotakin tapahtumaan...:)

    VastaaPoista
  2. Toivotaan että asiat alkavat hoitua, taitaa olla aika yleistä tuo lorvailu.
    Täällä hävittelen paukkupalsamia, valtaa kohta koko pihan.
    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
  3. Olet oikeassa, Irmastiina, mutta se vain harmittaa että ystävällisyydellä ei saa mitä haluaa, vaan vasta ilkeydellä.

    Pipsa, meidän paukkupalsamimme vielä odottavat nyhtämistä. Siinä on tosiaan toinen riesa.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!