maanantai 20. kesäkuuta 2011

Pihahommat, osa II

Aikainen lintu madon nappaa, näin on. Minulla kello soi puoli kahdeksalta. Se on too-si aikaista, vaikka oikeasti yleensa silloin heräänkin ensimmäisen kerran, mutta käväisen tavallisesti katsomassa aamu-uutiset ja otan vielä pienet nokoset päälle. Nyt kiiruhdin aamuteen keittoon ja miestä herättelemään. Tämäpä yllätti ja istuikin jo vaatteet päälle lehteä lukemassa.

Ei mennyt kuin kymmenen minuuttia, niin puutarhurit olivat pihassa ja pensasleikkuri surahti käyntiin. Nyt on pensasaita matalana, samoin muutamat talon seinässä maalausta estäneet pensaat ja epämääräinen pusikko alkuvaiheessa olevan uuden kukkapenkin kupeessa. Siinä oli pääasiassa tuomipihlajaa, mutta löytyipä joukosta yksi tammen taimikin, joka säästettiin. Pienen tarkastelun jälkeen myös marjakuuset menivät katkipoikki. Puutarhurin näkemyksen mukaan sille ei valitettavasti ollut vaihtoehtoja.  Jotain sentään jäikin: kiveä kiertävään köynnöskuusamaan ei koskettu:


Meillä ei ole pensasleikkuria, mutta emme olisi mitenkään saaneet näitä muutenkaan itse mataliksi. Itse leikkasin samaan oksakasaan vielä kahdet sveitsinkärhöt alas ja samasta syystä. Kolmaskin on vielä leikattava, jahka saan ensin vähän kerättyä voimia. - Oli tämä leikkaamiseen oikea tai väärä ajankohta, niin pakko se oli tehdä. Norjanangervot olisi voinut leikata jo vähän aikaisemmin, mutta kun se yksi "alihankkija" aikatauluineen petti. Toivottavasti nämä kaikki kuitenkin kukkivat ensi keväänä entistä komeammin ja ne joiden on tarkoitus kuolla, myös kuolevat. Vaikkemme pysty näin isoa hanketta itse hoitamaan, niin kyllä tässä kaikenlaista pihapuuhastelua silti jäi meillekin vähintään tarpeeksi.

Pihan linnut ja oravat ovat selvästi hämmennyksissään. Punarinta hyppeli kantojen päällä ja oravakin kävi juomassa eri saavilla kuin tavallisesti. Yhtään linnunpesää ei tiettävästi ollut pensaissa ja toivottavasti poikaset muutenkin ovat jo lehahtaneet omilleen.

Kun puutarhurit lähtivät, niin maalari tuli. Hän tosin tekee vasta valmistavia töitä, hankkii tarvikkeita ja sen sellaista, mutta totta vie tuntuu hyvältä, kun aikataulu ei tällä kaverilla pettänyt. Nyt vain toivotaan hyviä maalausilmoja, vaikkei säätiedotus sitä oikein lupaakaan.

4 kommenttia:

  1. Radikaaleja toimenpiteitä! Meillä tehtiin pienimuotoisia tuollaisia vuosi sitten.

    Nyt viime talvena myyrät tekivät varsinaisia radikaaleja toimia... :(

    VastaaPoista
  2. Kikka, koko rahan edestä ;-)! Meillä on vaivana ojamyyrät.

    VastaaPoista
  3. On varmaan mukava tunne kun reippaat työmiehet tekee hommia ja alkaa tapahtua. Tuli ihan mieleen äidin sanonta " on se mukava kannon kahtua kun vesat heiluu".

    VastaaPoista
  4. Juu, vähän tähän malliin kommentoinkin katsellessani ahkeria metsurityttöjä, jotka pistivät pensaita pinoon.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!