lauantai 24. syyskuuta 2011

Valitettavasti harmaata päivää

Voi vitsi, taas oli pakko todeta, että harmaana päivänä ei pistellä ristipistoja yhtä vähän kuin ripustetaan lakanoita ulos kuivumaan. Molempia oli tarkoitus tehdä tänään. Saunan lämmöillä onneksi lakanat kuivuvat niin  että varmaan pistän vielä yhden koneellisen pyörimään.

Tarkka käsityö on hankalampi juttu. En ole vielä keksinyt, miten, minne ja millaiset lamput viritän käsitöitäni varten. Varakäsityönä on nyt onneksi kintaat, jotka lupasin tehdä lapsenlapselle. Vaihteeksi on kiva kutoa muutakin kuin sukkaa!

Tänään on satanutkin moneen kertaan, mutta kuvat ovat eiliseltä. 



Kävimme eilen morjenstamassa isääni. Menomatkalla kuvasin nämä muhkeat pilvet, jotka sitten satoivatkin oikein viimeisen päälle kunnolla. Onneksi kotimatkalla aurinko taas pilkahteli pilvien raosta ja sain kuvattua esimerkiksi tämän muuttomatkaa suunnittelevan lintuparven. Olisivatkohan olleet kottaraisia? Vanhan auton ikkunasta oli paljon helpompi ottaa kuvia kuin tässä nykyisessä, jossa on isommat peruutuspeilit. Ne näyttävät olevan tiellä kaiken aikaa. Ehkä tarkoitus ei ole harrastaa valokuvausta auton ikkunasta.

Isän kanssa juotiin hyvät munkkikahvit ja istuttiin pitkään rupattelemassa. Ikävää ja yksinäistähän hänellä tietysti on, mutta onneksi ei vaikuttanut erityisen masentuneelta. Hän arveli ehtivänsä vielä pariin kertaan äitiä katsomaan ennen omaa kuntoukseen lähtöään ja me lupasimme ainakin omalta osaltamme myös käydä terveyskeskuksessa.

Eilen pistettiin myös nimet remonttisopimukseen. Marraskuun alkupuolella meille pitäisi tulla uudet keittiökalusteet eikä vain tulla taloon, vaan mennä myös paikoilleen. Vanhojen romppeiden jatkokäytöstä sovin tänään velimiehen kanssa. Hän lupasi tulla myös purkamaan kaappeja ja kantamaan avuksemme paria itselle jäävää kaappia. Sekä meillä että veljellä on aina käyttöä varasto- tai työkalukaapeille. Ja sen, mikä mahdollisesti ei kelpaa kummallekaan, vievät remonttireiskat mennessään.

Nyt meillä on onneksi monta viikkoa hyvää aikaa tyhjentää kaappeja. Ajattelimme ostaa muuttolaatikoita, joista tulee ensi kesänä siihen tulevaan kasvihuoneeseemme ja ehkä kasvilavaankin hyviä kasvulaatikoita (jaakko-vaakko-vapaita). Ne ovat turvallisen tukevia nyt ensi alkuun astialaatikoina. Osa astioista ehkä päätyy varastoon ja osa saa ehkä lähteä Fidaan tai kierrätyskeskukseen. Tytärkin lupasi ottaa jotain.

Jauhokaappi pitää tietysti myös raivata ja tutkia pussien ja purnukoiden sisältö perusteellisesti. Kelvollinen jää, kelvoton menee kompostiin. Sikälli tällainen remontti tekee hyvää, että tulee tosiaan tehtyä inventaariota. Takahyllyiltä voi löytyä ties mitä, hiirenpapanoita myöten. Isällä on menossa samanlainen tyhjennysoperaatio, sillä antoi meille evääksi kassillisen jauhoja, pastoja ja ryynejä. Hän arveli, ettei aio keittää enää riisipuuroa eikä leipoa pullaa. Kaurapuuron hän on ainakin tähän asti keittänyt joka aamu.

Sanoinko jo aikaisemmin, että nyt tulee kaappien tilalle mahdollisimman paljon vetolaatikoita. Korkea kuivakaappikin on varustettu laatikoilla, joten pian meillä ei enää ole takahyllyjä!

Voi että, aurinko paistaa niin upeasti, että nyt on äkkiä mentävä kameran kanssa ulos!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!