keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Pehmeät sukat ja bebet tekevät hyvää

Kuten  Sukkasadon puolella mainostin, sain aamulla jalkaani uus-vanhat sukat eli TOFUsilk-langasta toiseen kertaan kutomani ihanan pehmeät nilkkasukat. Kudoin ne ensimmäiseen kertaan joskus keväällä ja tarkoitus oli tehdä tarpeeksi väljät kesäsukat, etteivät hankaa mistään. Tuli niin väljät, etteivät pysyneet jalassa, joten nyt purin sukat melkein alkutekijöihinsä ja kudoin pienemmiksi. Lanka osoittautui mahdottomaksi tällaiseen uusiokäyttäöön, vaikka miten varovasti yritin purkaa sukkia. Sukista tuli sopivan kokoiset ja olivat tänään enemmän kuin paikallaan jalanlämmittiminä. Kestävät minkä kestävät ja onneksi lankaa jäi pienet kerät parsinlangaksikin.


Päivä on ollut aika jännittävä ja väsyttäväkin, sillä mehän olimme äidin sijoituspaikka-palaverissa. Asiat eivät tietenkään tulleet siltä istumalta valmiiksi, mutta hakemus on nyt täytetty ja kuulemma huomenna pitäisi olla palaveri, jonka jälkeen olemme hiukkapikkasen viisaampia. Opiskelin eilen terminologiaa: RAVA-indeksiä, SAS-työryhmää ja sen sellaista.

Palaverin henki oli hyvä ja ainakin paikalla olleet tädit ymmärsivät isälle raskaan kotitilanteen. Tiijä sitten, miten laaja ymmärrys on huomisella porukalla, sillä kuulemma hoitopaikat pullistelevat väkeä, jonot ovat pitkät ja paikkoja vapautuu lähinnä hautuumaan kautta. Indeksien pitäisi kaiken järjen mukaan riittää hoitopaikkaan, mutta ei jonottamatta. Isä esitti jyrkästi epäluulonsa yksityisistä hoitoloista kunnan ostamia palveluita kohtaan, eikä muuttanut ainakaan vielä mielipidettään, vaikka miten yritimme taivutella häntä olemaan lyömättä mitään ovia kiinni ennen aikojaan. Sen hän kyllä hyvin käsittää, että yksityisen ja kunnallisen hintataso on sama, mutta miettii varmaan lukemiaan kauhujuttuja esimerkiksi insuliinipiikittäjistä ja kielitaidottomista kiinalaishoitajista.


Äiti oli nukkumassa eikä jaksanut herätä juttelemaan, vaikka isä yritti häntä herätellä. Niinpä lähdimme matkoihimme ja purimme tilaisuuden antia kahvikupposen ääressä. Kahvilassa oli isän lempiherkkuja, bebe-leivoksia ja hyviä olivatkin.


5 kommenttia:

  1. Ihanat sukat. Kyllä tuollaiset bebet ovatkin tarpeen raskaan päivän jälkeen.

    VastaaPoista
  2. Minäkin olen varannut sukkalankaa,jos vaikka ehtisin yhdet sukat tekemään pitkästä aikaa.Taitaa kyllä mennä kokeiluksi.

    Nuo termit on aika vaikeita meille alan immeisillekin,niitä kun putkahtelee uusia koko ajan.Mutta hyvä tarkoitus niillä on.

    Luulen että yksityisissä hoitokodeissa on pääasiassa hyvä hoito.Poikkeuksia voi olla myös kunnallisissa.Nykyisin aika tarkkaan valvotaan molempia.Toivottavasti äitisi asioissa kaikki menee hyvin ja oikea hoitopaikka löytyy mahdollisimman nopeasti.

    Asioita onkin hyvä käydä läpi juuri lempileivoksien kera,onhan tuo kuitenkin iso asia päätettäväksi isällesi kuten myös teille.

    Mukavaa loppuviikkoa.

    VastaaPoista
  3. Olen käynyt katsomassa tuttaviani kahdessä yksityisessä vanhusten hoitokodissa joissa he ovat kunnan sitoumuksella. Molemmat ovat hyvin kodikkaita ja henkilökunta ystävällistä ja ammattitaitoista. Kannattaa käydä etukäteen tutustumassa paikkoihin

    VastaaPoista
  4. Kyllähän ne hoitokodit pääosin ovat ihan hyviä. Olen minäkin monenmoista ehtinyt ajatella, kun esikoisen paikkaa maailmassa täytyy miettiä jo etukäteenkin, vaikka olemmekin aikeissa pitää hänet koulun jälkeen kotona asumassa ainakin jonkin aikaa... (Hänhän oli aikoinaan sekä Lehtimäellä kuntoutuksessa että Ylisellä iltahoidossa, jonkun meidän kyläreissun ajan. Ja niissähän sitten molemmissa paikoissa sattuivat nämä potilassurmat. Kuten myös Nokian terveyskeskuksessa, jossa oli se sama hoitaja kuin Ylisellä... Mutta meidän pojalla oli onneksi säkä ja hyviä kokemuksia. Vaikka onhan se järkyttävää, että joidenkin kohdalle noita kammotusjuttuja tulee. Ihmisten hyvään tahtoon pitäisi sentään voida luottaa. Tai edes sitten kunnon valvontaan...)
    Mutta ainakin Tampereella oli tosi kivoja pieniä hoitokoteja, joissa kävin työn puolesta, niin vanhuksia kuin mielenterveyspotilaitakin katsomassa.

    VastaaPoista
  5. Isä ja minä teimme eilen sopimuksen hoitokodin kanssa äidin hoitamisesta ja myös hoitotahdon. Vaikea paikka ja vaikeita päätöksiä mutta toisaalta helpotus meille kaikille, että asiat ovat nyt kunnossa. Ihana ja turvallinen hoivakoti löytyi Kalevalakylästä Kuhmosta, sotainvalidien hoitokodista, hän kun on syntynyt sodan keskelle raja-karjalaan ja näin ollen asia järjestyi sitä kautta.
    Toivotaan, että teidän asia järjestyy muitta mutkitta ja oikein mukava hoivakoti löytyy.
    Tässä myös eräs bebe-leivosten ystävä muuten..!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!