Sataa, kuten luvattiinkin

Pirttipäivähän tästä tuli. Koko päivän on satanut ja ropinasta päätellen taas yltynytkin. Onneksi tänään ei ole savustus- eikä ulkogrillauspäivä, vaan kaivan jotain valmista pakkasesta. Valmiista tuli mieleen, että naapuriin valmistuu uusia taloja ja siellä oli päivällä näyttö. Sadeilma oli varmaan viheliäinen tilanne asuntomyyjän kannalta, varsinkin kun tontin laidalle oli muodostunut ilkeä vesilammikko. Paikka on takuuvarmasti samaa lammikkoa, oli kesä tai talvi. No, ehkei sentään talvipakkasella, mutta siihen kohtaan vesi aina kerääntyy eikä sitä ilmeisesti ole otettu suunnittelussa huomioon. Ja toisaalta näyttöön tulleet ehkä hurauttivat pihaan lammikkoa huomaamatta...

Me emme menneet esittelyyn, mutta tutkin kämppien kuvia netistä. Toiset naapurit olivat käyneet edellisellä näytöllä ihan uteliaisuuttaan ja jääneet heti paikalla kiinni, naureskelivat. Heidän oli ollut pakko tunnustaa, ettei nyt ole tarvetta asuntokauppoihin, kun tuli juuri muutama kuukausi sitten yksi ostettua.

Kun meidän auton katto ei vuoda, niin kävimme päivällä isää tervehtimässä ja hakemassa lopullinen vahvistus asialle, joka tässä vaatii pikaista päätöksentekoa. Yllätyksiä ei tullut, kahvit juotiin ja juteltiin äidin mahdollisesta syntymäpäivästä, joka on runsaan kolmen viikon päästä. Isä oli käynyt tänään äitiäkin katsomassa.

Nämä orvokit eivät valitettavasti kuki meidän pihassamme, mutta nätin kuvan sitä aina mielellään laittaa esille. Varsinkin, kun omia uusia kuvia ei nyt ole tarjolla. Muutama kukkija pitäisi käydä kuvaamassa, mutta ei vesisateella.

Muistutan arvonnasta muutama postaus alempana.