Helluntaita

Onpa aikaa mennytkin ihan muissa puuhissa kuin täällä. Hyvää helluntaita ja myös kaatuneiden muistopäivää, jos näin voi sanoa. Omat ajtukseni olivat kirjahankkeen myötä useinkin sota-ajassa, vaikka meidän suvustamme ei tiettävästi kaatunut muita kuin yksi isän serkku aivan talvisodan viimeisinä päivinä. Häntä en siis koskaan tavannut, mutta hän oli mummini kummipoika, jota usein muisteltiin lapsuudessani.

Ennen tänään alkanutta sadetta, kuulemma oikein muutaman päivänkin sadekautta, ehdimme aloitella pihahommia ja mies leikkasi pisimmäksi kasvaneen kasvimaan puolen nurmikon. Jotkut tuntemattomat naapurin kersat olivat taas tänäkin vuonna tehneet sinne leikkinsä, levitelleet suojapleksejä pitkin pihaa ja vieneet rautatalikon kasvihuoneen takaa ison männyn juurelle. Tarkoitus jäi minulle epäselväksi. Yhden vanhan puukon korjasin talteen ja heitin roskikseen.

Ehdin myös ottaa kukkakuvia. Narsissit kukkivat hienosti, samoin nämä parvitulppaanit, jotka ostin vuosi sitten. - Hellepäivinä mies keskittyi pyöräilyyn, minkä hänelle soinkin mielihyvin. Aika jännä muuten, miten huhut kiertävät. Naapuri piipahti ja hän oli kuullut kyliltä, että meidän isäntä oli saanut pyöränsä lahjaksi, ilmaiseksi siis. Sehän ei ollenkaan pidä paikkaansa. Päinvastoin, erikoispyörä ei ollut mikään halpa kapistus. Mies tietysti korjasi tiedon, muttei hoksannut kysyä, kuka niin antelias olisi ollut.

Tarkoitus oli eilen tehdä enemmänkin pihahommia, mutta aamulla satutin käsivarteni ja se on vieläkin aika arka. Facebookissa tein enemmän siitä selkoa, joten en jaksa uudestaan kirjoittaa samaa asiaa. Joku jänne tai pieni lihas tai vastaava vähän ärsyyntyi, kun  sieppasin kumolleen menossa olevan aamupalatarjottimen kiinni. Kaikenlainen kantaminen on tilapäisesti pois laskuista. Ei tässä ole kuitenkaan mitään vakavaa.

Minun aikani on mennyt kirjahankkeen kimpussa ja sen takia pihatyöt yms. ovat jääneet tekemättä. Nyt se on oikoluettu ja vain odottelen, milloin saan paketin oven taakse. Sain myös apurahan, josta olen hyvin iloinen. Julkkarijärjestelyt ovat menossa, melkein kaikki kutsut lähetetty ja suunnitelmat hyvässä vauhdissa. Luultavasti saamme tuvan täydeltä väkeä; se ainakin olisi tarkoitus. Sitä silmällä pitäen ostin huutonetistä parisen tusinaa kahvikuppeja ja olen oikein tyytyväinen ostoksiini: 11 kappaletta Arabian roosan värisiä 50-luvun kuppeja, 5 kappaletta  yhtä sorttia kukkakuppia ja 6 kpl toista, ainakin toinen on saksalaista vanhempaa valmistetta, ehkä toinenkin. Huomasin, että kuppeja ja tasseja kyllä on myynnissä, mutta kun halusin myös pullalautaset samaa sarjaa, niin valikoima oli aika suppea. Tein kyllä edulliset kaupat, jopa arabiat olivat sopuhintaiset, joskin paljon kalliimmat kuin nuo ulkomaankupit. Vielä pitää laskea kuohuviinilasit ja ehkä täydnetää varastoa.