Se on isänpäivä

Olin vielä yöpaidassa, kun Nuorempi poika tuli isäänsä onnittelemaan. Olin ollut kaukaa viisas ja tilannut kaksi kinuskikakkua. Toinen vietiin minun isälleni sairaalaan, jossa olikin aika trafiikki. Toinen systeri miehensä kanssa käveli käytävällä vastaan, toinen istui faijan sängynlaidalla. Luultavasti kaksi seuruetta oli vasta matkalla. -  Isä pääsee mahdollisesti huomenna kotiin.

Sairaalan kanssa samalla ilmansuunnalla oli lounaspaikkamme, strutsitila, jonne riensimme seuraavaksi.

Vettä satoi lähes kaatamalla, mutta nuo uljaat eläimet viihtyivät ulkotarhassaan. - Ruoka oli maukasta, ei gurmeeta, mutta sitä emme odottaneetkaan. Strutsinlihaakin oli mukana leikkeleenä ja keitossa. Hyviä salaatteja ja ihanaa kotitekoista hapanleipää, jota olisi pitänyt kysyä kotiinkin. Lämpimänä ruokana keiton lisäksi oli linnanpaistia ja  vihannesvuokaa sekä pottuja. Täytekakkua en enää jaksanut maistaa palaakaan, mutta mukava emäntä pakkasi sitä mukaamme rasiallisen iltaherkuksi. Hyvää, mehevää, ei liian makeaa! On tässä nyt herkuteltu ja sitä isänpäiväkakkua, kinuskikakkuakin on vielä monta annosta jäljellä! Paha, että huomenna on paastopäivä. Mutta onhan tässä iltaa vielä jäljellä.

Hyvää isänpäivän jatkoa!