Heräsin aamulla, tai oikeammin sanottuna iltapäivällä siihen, kun ovi kolisi ja joku hihkui ovella: "Onko täällä ketään kototna?" No oli, kaksikin henkeä, mutta minä pidin suuni ja ainakin toisen silmänkin visusti kiinni. Onneksi eteisen ovi oli kiinni, eikä lankomies keksinyt kurkistaa ovesta. No, hän vain palautti yhden lainaamansa kirjan ja katosi melkein saman tien ja minä pääsin avaamaan toisenkin silmäni. Silmät eivät olleet sikkarassa samasta syystä, kuin kulttuuriministerillä, vaan olin ottanut todella makeat unet sen jälkeen kun ensin katsoin aamu-uutiset.
Tulevan Kalevalan päivän kunniaksi jo etukäteen sopii ihastella! Olen rakastunut Kalevala-koruihin ja kun erehdyin menemään naamakirjan KK-kirpparille kerran, en ole voinut pitää kynsiäni sieltä erossa sen jälkeen. Kuvaa voi klikkaamalla suurentaa, mutten malta olla näyttämättä pitsilakanoita, jotka ylensin pöytäliinaksi ja erityisesti näitä pitsi-ihanuuksia. Itse en ole niitä virkannut. Ylin solki on Suotnimen solki, sitten solki 1616, jossa on kivenä graniitti ja alimpana koru numero 1515, jonka kai on suunnitellut Kaj Lindström. Kivi tietääkseni on akaatti. - Katsokaa ja ihastelkaa! Minulla on aika monta pronssikorua ja pahaa pelkään, että ostokseni eivät tähän lopu.
Kirjoitin tänään yhden apurahahakemuksen ja lähetin sen saman tien matkaan. Sen lisäksi sutoin ystävääni keräämällä vähän tietoa paikallisesta ruokakulttuurista. Eli oikein hyvä päivä on takana ja toivottavasti samanlainen edessä!
Onhan upeat pitsit, taitava tekijä ken joka virkkasi:)
VastaaPoistaKalevalakorut ovat mahdottoman hienoja, itselläni on niitä pronssisikoruja , riipuksia ja jokunen rintakoru. Ei enää tule pidetyksi, mutta säilytän ja annan joskus lapsenlapselleni.
Toivottavasti apuraha-anomus tuottaa toivotun tuloksen:)