Mies kävi hakemassa kaupasta kahden ja puolen kilon mateen, mätimateen. Kauppias oli taitavasti nylkenyt sen ja minun ei tarvinnut muuta kuin kaivaa sisälmykset ja komeat mätipussit ulos ja paloitella komea kala. Se olikin kova homaa, sillä paksua selkärankaa oli paha leikata. Saksien ja veitsen avulla se sentään sujui, vaikka kala kyllä irvisti ja tuijotti minua uhkaavan näköisenä. Hänestä piti ottaa kuva, mutta huomasin sen vasta sitten, kun otus oli kappaleina ja palat pusseissa. Kappaleet nimittäin pantiin pakkaseen odottamaan aikaa, jolloin teen niistä muhennosta. Mäti tietysi syödään viikonlopun herkkupalana. Siksi ei tänään, kun mahani on vähän reistaillut ja mietin, uskallanko syödä edes leivonnaisia, kun hapankaali-potkapata taitaa olla liian vahvaa ruokaa.
Leivoin nimittäin aamulla aikaisemmin mainostamiani niitä lörtsyköitä, joista kannattaa mainita, että ne ovat hyvin säilyviä. Edellisestä satsista oli muutama jäänyt vahingossa jääkaappiin ja mies kehui syöneensä ne eilen tai toissapäivänä iltapalaksi. Kaksiviikkoiset. - Tässä on nyt kerta toisensa perään ollut pelkkää ruokajuttua.
Muuta viime aikojen askartelua on ollut nukketalon pihaksi tulevan pahvialustan maalaaminen ja talon sisustuksen ja valaistuksen suunnittelu. Mies toi spray-pullon vihreää ja mustaa maalia, mutta sen verran on tuullut, että maalasin vain pihan ja samalla vähän pihaakin. Tämä piha on pahvilaatikon puolikas, sama jossa Gepetto toimitti nukketalon osat. Siitä tulee varmasti aika mukavan kokoinen piha, sitten kun saan sen valmiiksi. Hyvin suunniteltu on puolisi tehty, sano.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!