sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Voi hyvänen aika sentään

Amman lukuhetki: Auli Eho: Kohtaamme Mattilassa. Kristiina Juhontyt...: Tuntuu siltä, että kotimaisissa historiallisissa romaaneissa on menossa ainakin yksi valtatrendi: suuret taiteilijamme tavallisen kansan...

Sitä on aina joskus elämässä kohokohtia. Itse koin äsekn yhden sellaisen, kun luin Amman kritiikin kirjastani. Melkein tärisin ja tippakin tuli silmään. Olo tuntuu huikealta! Odotan vielä alkavalla viikolla ilmestyvää ammattilehteä, jossa pitäisi olla myös juttu kirjastani. Häpeilemättä hehkutan nyt oikein sydämeni pohjasta. Mikäs, kun noita kirjojakin on varattuna ihan myyntiä varten vielä jonkunkin verran.

Heti sen kunniaksi menin ja ostin itselleni netin korukirppikseltä vanhan kultaisen camé-rintarossin. Olen hullaantunut ja hullun lailla myös ostanut Kalevala koruja kk-kirppikseltä, minä joka esiinnyn vain kotona t-paidassa ja farkuissa tai farkuissa ja villapaidassa. Caméesta olen haaveilla tosi kauan ja ostinkin joku aika sitten pienen camé-riipuksen, joka ei ole ainakaan kultaa eikä ehkä muutakaan aitoa ainetta. Se käy hyvin villapaita-lookkiin ja onkin nyt arkikoruna.

Juhlistamme iltaa osso bucolla, joka muhii padassa ja lähettelee muikeita tuoksuja yläkertaan asti. Sitä ennen kuitenkin muutakin askaretta: kahden surunvalittelun kirjoittaminen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!