Kaikkea sitä sattuukin

Tulin ihan vaan äkkiä tänne katsomaan kommentit ja kiittämään niistä, mutta pakko sitä on "pari valittua sanaa" kirjoittaakin. Ehkä myöhemmin tulen jatkamaan, sillä pian lähden keittämään lipstikkasoppaa. Tarkoitus oli kitkeä kukkapenkkiä, mutta sopivasti juuri silloin rupesi satamaan. Nyt taas paistaa, mutta alkaakin jo olla ruoka-aika. Huomasin onneksi, että nordean nettipankki menee yöksi ja aamupäiväksi kiinni ja oli pakko tulla maksamaan iso laskunippu. Saivat vuohenjuuret ja -putket jäädä tältä päivältä. Tässä molemmat:

Joo, sitä sattuu ja tapahtuu. Illalla olin jo täällä ihmettelemässä maailman menoa, tietokoneella siis, kun kuulin miehen huutavan minua alakerrassa. Säikähdin tietysti ja kummastelin. Syytä olikin. Lattialla oli verta eikä ihan vähän ollutkaan. Juoksevan veren lisäksi oli arviolta ainkakin 150 gramman verihyytymä. Ensimmäinen epäilys johti siihen miehen leikkausoperaatioon, jonka jäljiltä poistettiin 750 gramman hyytymä uudessa leikkauksessa. Ei siitä kuitenkaan ollut kysymys, vaan pikku hiljaa selvisi, että varpaassa oli iso palkeenkieli. Syy: tuntematon. Epäilys: tuvan lattiaan on tiskipöydän eteen kiinnitetty ruuveilla suojapelti. Muuta emme keksineet kuin että mies on pahasti kolhaissut varpaansa yhteen ruuviin. Säikähdimme molemmat, mutta onneksi nyt on menossa muutenkin antibioottikuuri...

Nyt lähden värkkääämään sitä soppaa: lipstikkaa, vihanneksia, siskonmakkaroita, lihalientä.