Mitä voi odottaa huonon yön jälkeen päivältäkään?

Valvoin tosiaan lähes koko yön tai ilmeisesti otin pienet koiranunet silloin tällöin. Sitten taas pyörin sängyssä, ravasin vessassa ja tietysti yritin nukkuakin. Aamu valkeni vihdoin ja satoi, satoi ja satoi. Nämä kuvat ketunleivästä ynnä kaverinaan kasvavasta varjoliljan taimesta on kuvattu eilen tai toissapäivänä. Samoin lipstikan varret. Varjolilja on levinnyt siemenestä vaikka miten moneen paikkaan pitkin pihaa. Tässä se on jonkun pensaan alla, lehtien suojassa.

Vuohenputki tietää kitkemistä. Vankkavartisia lipstikkoja tosin ei mikään tukahduta. Sekin homma jäi sateen takia tkemättä. Saisikohan näistä lähipäivinä sopan?

--- Nukuin taas tekstin päälle. Joo, yövalvomiseen oli syynsä. Jännitin miehen tilannetta ja myös omaani enkä suotta. Miehellä alkaa antibioottikuuri, kun vihdoinkin lääkärin sai langan päähän. Ja meno on taas sairaalaan, kuten jo ounastelimmekin.

Itsellä, no ei vielä maalata piruja seinälle, mutta... ja juuri sen takia tilasin itselleni, itseäni ilahduttaakseni tämän: Kalevalaisten Naisten Liitto ry:n juhlavuoden Välke-korun. Sieltä se linkin takaa löytyy korukin. Sen on suunnitellut liiton jäsenille Saija Saarela ja valmistaja, kukapas muu kuin Kalevala Koru. Jos ja kun pääsen syksyllä siskonpojan häihin, on koru valittu itselleni vähän sitäkin silmällä pitäen, mitä asukseni suunnittelen.

"Välke toistaa aaltojen hiomien kivien muotoa muistona Kalevalan alkutarinasta ja veden emosta. Paljon on muuttunut, mutta enemmän pysynyt: kalevalainen nainen. Vaikka särmät ovat aikojen kuluessa silinneet, sisin on muuttumaton.Se on sitkeä ja luja, taitava ja kaunis."  Itse lisään tässä ja nyt: periksi ei anneta, tuli mitä tuli, toivottavasti pelottavinta vaihtoehtoa kuitenkaan.

www.kalevalaistennaistenliitto.fi