Pihahommia

Tänään olikin säätiedotuksesta poiketen ihan poutapäivä. Ei siis muuta kuin hanskat käteen, tavarat kärryyn ja istuttamaan. Maitokärryt ovat muuten hyvät, mutta kahva on minulle vähän liian korkealla. Mies lupasi korjata asian. Tuohon aisaan kuulemma saa jotkut kappaleet, joista kärryä voi lyhyempikin ihminen lykätä. Muutenhan kärryyn sai pakattua mullan ja kasvien lisäksi kätevästi työkalut ja kastelukannut.

Saa nähdä, miten kipeä olen huomenna, kun lisäksi istuttelin muutaman perennankin ja kävelin varmaan monta kilometriä edestakaisin pitkin pihaa. Pensaiden istutuspaikasta ei ole kuvaa, mutta tällainen siitä pitäisi tulla ja toivottavasti muutaman kesän kuluttua on tullutkin:

Tämä on netistä kaapattu kuva rinneangervosta. Kun kasvitkin on ostettu Multasormesta, niin eiköhän heidän kuvansakin voi koristaa tätä "mainosta". Jos pensaista tosiaan tulee noin  kauniita, niin olen tosi tyytyväinen. Istuttaminen kylläkin otti voimille. Kaivoin kuopan, lepäsin, lykkäsin taimen ja multaa kuoppaan, lepäsin ja niin edelleen kuuteen kertaan. Toisaalta lepohetkinä oli kiva tarkkailla ympäristöä, kuunnella mustarastaan laulua ja ihmetellä kevättä.

Puutarhatuolin jalat vain upposivat joka kerta syvemmälle ja syvemmälle maahan, Pitää kai hankkia vanhanaikaisia muovituoleja, jos niitä jostain vielä saa. Niiden jalat ovat sen verran leveät, etteivät uppoa ainakaan samalla tavalla kuin metalliset putkijalat. Edelliset muovituolit olivat jo viime kesänä elinkaarensa päässä ja lähtivät kaatopaikalle sen jälkeen kun levisivät allamme. Onneksi kummallekaan ei sattunut sen pahempaa, vaikka olisi voinut sattuakin.

Tarkoitukseni oli ruveta myös siivoamaan, parantelemaan ja kehittämään kasvihuoneen vieressä olevaa kukkapenkin tekelettä, joka totisesti parantelua kaipaakin. Tästä kohdasta olisi tarkoitus mennä yli, mutta ilman siltaa ei kasvimaan puolelle ole toistaiseksi mitään asiaa. Tiedän toki, että tässä on vanha ojan paikka, mutta ei siinä koskaan vesi ole näin seissyt. Kuvasta oikealle on pieni penkka, johon olen istuttanut ainakin narsisseja, pienen ruusupensaan, iiriksiä ja pioneja sekä kuvitellut, että paikka on lähes kuivaa hiekkamaata. Iiris nyt ainakin viihtyy, samoin likaruohot ja narsissitkin kukkivat, mutta muuten on mielenkiintoista nähdä, mitä tämä vedenpaisumus aiheuttaa.

Olen monta vuotta unelmoinut kaarisillasta tähän, mutta turha toivo. Mies sentään arveli voivansa jonkun lankun tarvittaessa myöntää sillaksi.

Mies tuli tosiaan eilen sairaalasta kotiin eikä ole kovin hyvässä kunnossa. Katetri poistettiin ja sillä hyvä. Olisi luullut, että kotiin olisi tullut jotain evästystä, mutta ei annettu hoito-ohjeita, ei jumppaneuvoja, ei mitään. Lääkäri tosin oli käskenyt syömään suolakurkkuja ja silliä, kun natriumarvot ovat liian matalat. Hemoglobiinihan oli kovin matalalla tasolla aikaisemmin ja sitä mies harmitteli, etei hoksannut kysyä uusia arvoja. Ensi viikolla on labra ja sen jälkeen lääkäri soittaa, joten asia selviää silloin.