Olen istunut tässä niin tiiviisti, että kirjaimet jo menevät sekaisin, mutta ajattelin että piipahdus täällä rauhoittaa minut yöpuulle. Sain vihoviimeisen apurahahakemuksen valmiiksi ja sitten maksoin puntin laskuja. On tämän pirunmoista, kun ennen sai tasaiseen tahtiin saman summan sähkölaskua joka kuussa ja nyt sitten reaaliaikaisesti. En mainitsekaan Carunan korotuksesta, mutta kuin että nyt paukkaisi melkein tonnin lasku. No, oli pakkasia, mies ei halunnut polttaa taloa puulämmityksellä ja talo on iso, mutta silti. Vedin kyllä pulkallisen klapeja terassille, mutta en aio hermostuttaa ukkoa niistä enää mainitsemaan. Ymmärrän kyllä ongelman, kun moneen vuoteen ei hella ole ollut käytössä.
Voi olla, että olen vähän väsynyt siitäkin, kun rämmin lumihangessa ulkorakennukselle ja kompostille. Mies tilasi pari laatikkoa tallista ja arveli, että jos ensi viikolla pakastuu, niin tallin (= entisen hevosen entinen koti) ovesta ei enää pääse läpi. Ei päässyt nytkään ja pieni lumivallin potkiminen tuntuu vieläkin. Lunta on siis täälläkin.
Aamulla on lähtö tt-kuvaukseen, josta sitten näkee, mitä syöpä tällä kertaa sanoo. Eilen olin labrassa ja sen jälkeen menimme Tango Cafe -nimiseen paikkaan, lemppariimme aamupalalle. Huomenna tapaan ystäväni Liisan syöpäsairaalan kahvilassa. Ihanaa! Ja viikon päästä on lääkäri.
On siinä sähkölaskulla hintaa....onneksi on kesä tulossa, niin laksukin on pienempi..:)
VastaaPoistaTuollaisista laskuista, kun luen, olen enemmän, kuin tyytyväinen, että muutettiin tähän pieneen kotiin. Edellinen talo oli ISO ja vanha ja laskut sen mukaisia..:)
Sitä minä vain ihmettelen että miksi se miehesi ei itse hakenut niitä klapeja tai laatikoita??? Laittoi sinut hakemaan?? Voi kuitenkin autoa ajaa?? Onko miehesi tottunut passauttamaan itseään...voi voi! Voimia sinulle.
VastaaPoistaVoi Anonyymi-kulta, kun sen miehen kulkeminen on vielä vaikeampaa kuin minulla. Hän joutui kroonisen selkäsairauden takia eläkkeelle jo neljännesvuosisata sitten, jolloin lääkäri ennusti tulevaisuutta pyörätuolissa. Toistaiseksi hän selviää kepin kanssa, mutta vain lyhyet matkat. Autoilu onneksi sujuu lyhyillä matkoilla. Ja ennen kuin kysyt: on leikattu pariinkin kertaan, mutta kun koko ruotoa ei voi vaihtaa. Kipukin on kroonistunut, mutta niitä kaikkein ärjyimpiä lääkkeitä, opiaatteja sun muita, hän ei halua käyttää. Passanhan minä mielelläni pikkuasioissa ja sitä paitsi nyt oli itsellänikin asiaa kompostorille.
VastaaPoista