Rauhallista joulua!

Toivotan teille kaikille hyvää ja rauhallista joulua. Antakaa joulun sanoman koskettaa sydämiänne tai nauttikaa muuten vaan ilosta, valosta, herkuista ja toinen toisistanne.

Tästä tulee meille erilainen joulu, se ainakin on varmaa. Äidin tilanne tietysti on ollut pitkään tiedossa. Mutta muutakin on menossa. Sanoisinko, että on suurten tunteiden, raskaiden ajatusten ja pikapuoliin luultavasti myös itkun aika. Meillä täällä kotona kaikki on onneksi hyvin, mutta samaa ei voi sanoa kaikista muista lähimmäisistä. Kuulimme tänään niin ikäviä uutisia, että ne melkein rikkoivat jo etukäteen joulurauhan ja syvästi pahoittivat eräiden mielen. En edes voi väittää, etteikö asia koskettaisi meitäkin. Tämän pyöreämmin en voi asiaa kuvata enkä tarkemmin kertoa.

Huomenna menemme tervehtimään isääni. Kuulemme, uskaltaako hän ottaa, tai paremminkin uskaltaako sairaala lähettää äidin lyhyelle kotilomalle. Ja jos uskaltaa, niin miten se sitten puolestaan sujuu? Isän omakin jaksaminen askarruttaa. Kun viimeksi kävimme, hän koko sydämestään sanoi saaneensa elää hyvän elämän. "Mutta mitähän pahaa mä olen elämässäni tehnyt, kun tästä lopusta tuli näin vaikea?" Melkein itku tulee nytkin, kun ajattelen häntä.

Joulupäivänä kokoonnumme sinne joka tapauksessa uudestaan lähes koko pesueen voimin. Me tosin joudumme tulemaan kotiin aika nopeasti vastaanottamaan omat jälkikasvut joulupäïvälliselle. Jouluruoat ovat nyt täällä valmiina, mitä nyt kinkku paistetaan huomenna. Itse syömme huomenna sellaisia pikkuherkkuja, joita ei isolle joukolla raaskita ostaa. Olen ollut kahden vaiheilla, menenkö saunaan tänään vai huomenna. Taidan mennä tänään.  Jospa ajatuksetkin puhdistuisivat.