Jouluseimiä

Tänään tuli paketti, jossa oli tämä kirja, jota jo olenkin odotellut:

Nyt vain on oma kysymyksensä, ehdinkö kutoa yhtään "asukasta" seimen ääreen. Seimi ja taustapahvi ilmeisesti ovat kirjan takakannen sisällä, en tosin ole tutkinut vielä sitä asiaa. Kiitos, Outi, sinulta sain inspiraation tähän ostokseeni!

Mutta ei hätä ole tämän näköinen. Onhan meillä oikein aito betlehemiläinen seimi talossa. Kuva on viime vuodelta. Seimiasetelmat ovat taattua turistirihkamaa ja maksoivat maltaita, joten ostin kaikkein pienimmän. Siinäkin meinasin mennä halpaan, kun myyjä puhui D-markoista ja minä suomenmarkoista.

Tuo pitkäkoipinen muuli tai aasi, mikä lie, on myös "aito", samoin etualalla oleva kivi, jotka ehdottomasti kuuluvat jouluasetelmaani. Nappasin kiven muistaakseni Betlehemin kedon laidasta, tai ainakin näin haluan asian muistaa.

Sekalainen enkelkuoro on kerääntynyt vuosien mittaan. Oikeassa yläkulmassa melkein piilossa oleva pumpulipäinen enkeli on erityisen tärkeä, sillä sen on tytär väkertänyt suunnilleen eskari-ikäisenä eli yli 30 vuotta sitten. - Jos en ehdi kutoa uutta seimeä tänä vuonna, niin ensi vuonna sitten.

Kävimme tänään sairasvuoteiden äärellä. Isä oli virkeä, lääkkeet tepsivät, vaikkeivät röörit kuulemma vielä olekaan kokonaan auki. Maanantaina lääkäri katsoo tilanteen uudestaan. Äiti oli petissä ja nukkui niin sikeästi, etten saanut häntä hereille. Isä oli käynyt tuntia aikaisemmin ja silloin äiti oli ollut hereillä, mutta ilmeisesti ruvennut nukkumaan.

Onko kenelläkään kokemusta tai tietoa siitä, kumpia kontrolloidaan tarkemmin, yksityisiä vai kunnallisia vanhustenhoitolaitoksia? Minulla on käsitys, että yksityisten valvonta voisi olla tiukempaa, mutta tämä voi olla vain luuloa. Sen ymmärrän hyvin, että hoito on aina niin monesta kiinni, ei vähiten ihmisistä.

Pari postausta alempana: jouluarvonta!!!