Nyt on sydän kuvattu toiseenkin kertaan ja lepuuttelen tässä itseäni. Mies valitteli myös väsymystään, mutta lähti kuitenkin soittotunnilleen, kun monta viikkoa on eri syistä jäänyt väliin. Selkäni on vihoitellut parina päivänä, eikä se nyt tietenkään erikoisemmin kiittänyt päivän tapahtumista. Gammakuvaus ei sinänsä ollut rankka, ei mitenkään, mutta rankkaa oli maata taas liikkumatta, hiirenhiljaa paikallaan. Henkilökunta Jorvissa oli tälläkin kertaa tosi mukavaa. Tuloksia joudun odottelemaan kesäkuun alkuun.
Viimeksi rupesi nenää kutittamaan, nyt ei onneksi sitä, mutta melkein pakokauhu yllätti. Siellä tuubissa kun piti odotella puolen tunnin kulumista. Onneksi pää jäi sentään ulkopuolelle! Omasta mielestäni selvisin kuitenkin ihan kiitettävästi. Mutta varmaan ikinä ei kahvi ole ikinä maistunut niin hyvältä, kun käväisimme juomassa kahvikupposen (minä, seuralaisena ollut mies ei ottanut mitään) ja sen kanssa erinomaisen tomaatti-pesto-mozzarella-leivän. Minähän en juuri koskaan nykyisin juo kahvia, mutta nyt se oli tosi paikallaan.
Syömisestä puheen ollen, kuva on eilisestä alkupalastamme eli vihreästä parsasta. Cittarista sai kaksi pakettia vitosella, yhteensä noin 30 parsanvartta ja niillä me herkuttelimme sekä eilen että lauantaina. Keitettyä parsaa ja voita. Kyllä näistäkin melkein puolet vartta sai leikata pois enkä uskaltanut jättää loppujakaan kuorimatta, mutta hyvää oli. Jos joku miettii eilistä pääruokaa, niin se oli perunasalaattia ja keitettyjä nakkeja. Juu, oikein gourmet-ruokaa.
Ostin minäkin eilen parsanipun, tänään pitää ruuaksi laittaa. Omat eivät kasva vielä syötävään kokoon.
VastaaPoistaVitsit miten hieno ulkoasu blogissasi, niin sävy sävyyn herkkää pinkkiä.