Ettei vaan tänäänkin satanut?

Me täällä olemme sentään onnellisessa asemassa, kun emme ole tulvivien jokien partaalla. Järveenkin on sen verran matkaa, että on vaikea uskoa sen koskaan, missään olosuhteissa tulvivan tänne asti. Silti tämä jokapäiväinen sade tuntuu kurjalta. Jos ei sada illalla tai yöllä, niin päivällä kuitenkin.

Onneksi ehdin kuvata muutaman syksykohteen ennen sateen ropinaa. Tässä valikoima pihapuistamme ruskan väreissä: vaahtera, pihlaja ja hevoskastanja.

Mitähän varten tuohon kuvien väliin jäi leveä rako? Ihan peräkanaa ne tässä näytöllä nyt ovat.

Taas jäi yksi puutarhahomma tältäkin päivältä tekemättä, kun en viitsi lähteä rämpimään märkään maahan. Eilen olin yhdessä pikkupalaverissa ja siinä meni sekin päivä. Tosin sade olisi joka tapauksessa estänyt pihahommat.

 - Lupasin tietysti kirjoittaa jutunkin, kun pyydettiin. Tai ei ehkä pyydettykään, vaan itse itseäni tyrkytin.Aineistoa on, ideakin oli, mutta nyt ei irtoa oikein muuta kuin tylsää tekstiä. Ajattelin, että semmoinen hyväntekeväisyyskirjoitus (= ilmatteeksi) tekisi hyvää sen toisen työni lomassa. Nyt ei suju kumpikaan.

Tänne on tullut muutamia uusia lukijoitakin. Olette lämpimästi tervetulleita!