Kevät taitaa olla sittenkin tulossa. Vesi lorisee jo pihassa ja pikapuoliin varmaan lumikellotkin vapautuvat päällään olevasta lumikuormasta. Fasaani on palannut pihaan ja huutaa kaikin voimin emäntiä itselleen. Sain vihdoin ja viimein muutamat sipulit ja siemenet multaan. Panttasin niitä pääsiäisen ja pienen lomareissuni takia.
Mahdoinko kertoakaan, että olin heti pääsiäisen jälkeen pari päivää ystävien kanssa maailmaa parantamassa. Voi, kyllä se taas parani! Tällaista toinen toistemme tukemista minä tällä hetkellä kutsun tukisukka-asiaksi. Meidän ikäisten tapaamisissa suurta roolia näyttelevät omat ja vielä elossa olevien vanhempien sairaudet. Tällä kertaa tavallistakin suurempaa. Kahdella äidillä oli sairaalareissu, toisella juuri takana, toisella edessä. Lapsemmekin alkavat olla hyvässä keski-iässä ja yhtä toista vaivaa heilläkin. - Mutta meillä oli kivaa!
Vaivoista puheen ollen, minulla on tapana iskeä varpaani milloin mihinkin. Kuten olen moneen kertaan valitellut. Eilen taas sattui. Yläeteisen toinen lamppu on jo pitkään ollut pimeänä eikä mies jostain syystä saa aikaiseksi vaihtaa sitä. Nyt hän oli jo nukkumassa ja vetänyt ovenkin kiinni eli minä taapersin pimeässä kohti sänkykamaria. Enkös sitten iskenyt pikkuvarpaan oikein napakasti kynnykseen tai ovipieleen. Kynsi lähtee, se on varma. Asiaa edistää se, että jo tänään olen kolhinut saman varpaan muutamaan kertaan. Tuntuu yhtä makealta joka kerta.
Lähden aloittelemaan pienen boleron neulomista. Ohje oli pääsiäisen Kotivinkissä ja ajattelin sen olevan tarpeeksi nopea ja helppo käsityö. Langan kerimisessä meni kylläkin vaikka miten paljon aikaa, sillä lankaa tuntui riittävän ja riittävän vaikka miten paljon vyyhdeltä. Saa nähdä miten siitä kutominen sujuu. Ohutta on. Esittelen aikaansaannokseni sitten kun on jotain esiteltävää.
Leppoisaa viikonloppua!
Ihana kaktus. Minä pidän kaktukset kesät ulkona varjopaikassa, ja he ovat höperöitä kuten minäkin ja kukkivat syksyllä heti kun tuon heidät sisätiloihin.
VastaaPoistaMukavaa viikonlopun jatkoa.