Hyvin meni

Luuydinnäytteen otto sujui hyvin. mikäs kun ammattilaiset olivat asialla. Paksu tuppo on vielä takamuksen päällä, mutten jaksanut peilillä katsoa miltä se näyttää. Huomenna ei vielä saa mennä suihkuun; sen kun aamulla muistaisi. Kuulen vastaukset vasta ensi kuun puolella, mutta tässä on erinäisiä muista asioita, joiden takia ehkä joudun menemään lääkärin puheille. Ja uudet tukisukat pitäisi tilata ensi tilassa, jalkahoitajasta puhumattakaan. Ja tietysti osa tuloksista tulee jo aikaisemmin eli jos on jotain hälyttävää, niin kaipa ne kutsuvat aikaisemmin kuulemaan. Verikokeita tehdään montaa sorttia ja ihmeiden ihme, tällä kertaa ei tarvinnut suonta hakea, vaan verta tuli heti hereästi.

Nyt en uskalla tilata yhtään aikaa minnekään - tosin harvoin puolen aikaan tarvitsee tilatakaan - sillä miehen menoissa on ruuhkaa. Huomenna selviää, onnistuuko aikataulujen ja toimenpiteiden suhteen hänen silmänsä hoito ja alapään leikkaus, jotka osuvat nyt muutaman päivän sisälle. Kumpikin on yhtä tärkeää. Lohduttelin, että jos ei muu auta, niin varmaan sairaalasta lähetetään käymäseltään toiseen hoitoa saamaan taksilla tai vaikka ambulanssilla, jos se hoidollisesti on mahdollista.

Sairaalareissun jälkeen kävimme makoisalla myöhäisaamiaisella Tango Cafe -nimisessä viihtyisässä ja aikuisten makuun sopivassa kahvilassa. Croissant, keitetty muna, kinkkua, juustoa, salaattia, kurkkua, tomaattia, tuoremehua, jogurttia ja mysliä plus kahvit. Santsikupinkin olisi saanut. Mikä parasta, tätä aamupalaa saa koko päivän. Vitriinissä oli toinen toistaan ihanampia makeita herkkuja. Ihan pakko oli ottaa vielä suklaamousseleivos jälkiruoaksi. Ei hassumpi aamupala, kun olimme paastonneet edellisestä illasta lähtien. Oli mulla kyllä jogurtti verikokeiden jälkeen, mutta aamupalalle pääsimme vasta siihen aikaan, kun muut söivät lounasta.