Ostin viisi kiloa pensasmustikoita à 5 euroa kilo.Ne ovat mahtavan isoja, makeita ja kuivia - ja puolalaisia. Huomasin viime mainitun vasta ostokset tehtyäni. Pieniä suomalaisiakin olisi ollut tarjolla, euroa kalliimmalla. Lohduttelin itseäni sillä, että edellisellä kerralla ostin näitä kotimaisia. Periaatteessa ostan kotimaista, mutta sallin itselleni pienet poikkeukset.
Luulen, että meidän taloutemme säilöntäpuuhat alkavat olla ohi. Tai ainakin sitten, kun luumut on saatu talteen, jos niitä nyt edes tuleekaan. En ole muistanut käydä tarkemmin tutkimassa päivän tilannetta. Rastaat ovat löytäneet ainakin marjapuskamme ja toinen periaatteeni on se, että en laita verkkoja pensaiden päälle. Syökööt, Luojan luomat, jos en itse ehdi hyökätä tarpeeksi ajoissa paikalle. Parissa pensaassa ainakin on jonkun verran marjoja jäljellä, mutta ajattelin käyttää ne syömämarjoina, joka on ehdottomasti paras tapa säilöä mikä tahansa marja / hedelmä.
Viime vuonna meillä oli kasvihuoneellinen ihania, isoja vadelmia, noin viisi mustaherukkapensasta, neljä + neljä + kolme punaherukkaa, kaksi tai kolme karviaista, kaksi omenapuuta plus kaksi vielä kantamatonta nuorta ja yksi luumupuu. Tänä vuonna on neljä punaherukkaa omalla tontilla ja kolme - tarkkaan ottaen naapurin tontin puolella.
Tämän paikalla kasvaa parhaillaan talao. Sinne jäivät kasvihuoneen lämmössä kasvaneet vadelmat, oreganot, iirikset ja pionit. Iiristä ja pionia sain siirrettyä uuteen penkkiin, samoin oreganoa.
Karviaisia ei ole nyt yhtään, paitsi yksi vähän naapurin puolella oleva maho, joka piti siirtää jo viime vuonna. Vattuja ei ole yhtään, paitsi pieni alue villivadelmaa. Mustaherukoita ei ole yhtään, paitsi pari kappaletta ikivanhoja, ulottumattomissani ojassa, josta ne pitäisi saada "ihmisen ilmoille" ja toivottavasti tuottamaan. Niin ja toisella pellollakin on kolme, joista kaksi kituu ja tekee arviolta yhteensä kolme marjaa. Neljäs, jota pidin villiintyneenä, voi parhaiten ja on ilmeisesti koiraspuolinen, kun sadosta ei kannata puhua mitään. Neljäs mustaherukka jäi uuden kukkapenkin laitaan siinä toivossa, että se innostuisi tuottamaan satoa. Koiras varmaan sekin. Omenapuita ei ole yhtään, paitsi yksi nuori ja jäniksen kaluama, joka ei vielä muutenkaan kantaisi hedelmää. Sen sijaan ukkomansikat, jotka eivät ole ikinä tehneet marjoja, yllättivät muutamalla marjallaan. Saman tekivät ahomansikat.
Mutta pakkasessapa on nyt laatikollinen mansikkaa, 20 rasiaa omaa punaherukkaa, 10 rasiaa punaherukka-vattu-mustikkasekoitusta ja 5 kiloa pensasmustikkaa. Eiköhän noilla pärjätä, jos ei enempää innostuta vielä keräämään - pihasta tai kaupan lavalta.
Minä en ole koskaan noita pensasmustikoita maistanut, mutta olen kuullut, että ovat hyviä.
VastaaPoistaLuumuja meille tulee tosi vähän, verrattuna viime vuoteen.
Täällä on säilötty litra vattua ja litra mustikkaa :D. Viinimarjoja ja karviaisia olisi pihassa kaikenvärisiä, ehkä huomenna tyhjennän osan pensaista.
VastaaPoistaIhastelin pensasmustikkaa torilla, kunpa täällä Suomen metsissäkin olisivat niin isoja.
Vielä löytyi tänä iltana viilin kanssa syötäväksi puoli litraa vattuja. :)
VastaaPoistaKarviaiset ovat vielä keräämättä. En ole käynyt niitä katsomassa, mutta kai ne alkavat olla jo kypsiä? - Etsin netistä hyviä karviaisen säilöntäohjeita, ja löysinkin kivan karviaisbanaanihillon ohjeen. Sitä siis ajattelin keittää huomenna.
Lipstikat ovat nyt kuivumassa, ja huomenna kerään persiljaa kuivumaan myös. - Sitten saakin suunnata metsään, jos vaikka pikkusateiden jälkeen edes muutama sieni olisi putkahtanut esiin.
Tattivoileipiä vesi kielellä odotellen, ja hyvää viikonloppua Sinulle toivotellen
- Ruiskaunokki
Hih, minä en ole huomannut edes kysyä isännältä, minkä valtion puolelta meidän pensasmustikat mahtavat olla kotoisin... Hyviä ovat kumminkin! Harmitti, kun ko. taimet eivät meidän pihassa menestyneet, vaan hävisivät talven aikana jäljettömiin :(.
VastaaPoistaVadelmia tuli meilläkin poikkeuksellisen vähän, kirsikkapensaissa ei näy mielestäni minkäännäköistä punertavaa, omenapuistakin vain parissa on muutama omena, loput ovat vain vihreitä... Punaisia herukoita tuli vähänlaisesti, pensaatkin tosin olivat pieniä. Mutta mustaherukoita riittää edelleen poimittaviksi, valkoisia ja vihreitä herukoita on myös paljon, vaikka kumpaisiakin on vain yksi pensaallinen. Ja nuori punainen karviaisemme näyttää myös olevan ihan tuottoisa.
Viime vuosi oli hyvä vadelmavuosi, mutta niin nämä satovuodet siis vaihtelevat. Siksi on mukavaa, että on useampaa sorttia, ettei vallan vaille satoa jäädä :).