tiistai 12. kesäkuuta 2012

Sataa ja paistaa vuorotellen

Tänään oli tarkoitus olla ulkotöissä, mutta ei onnistunut. Vettä tuli taivaan täydeltä. Ehkä voin vielä illemmalla istuttaa jotain istutettavia?

Siperian hernepensas kukkii
Vettä valui myös silmistäni. Ei surusta, vaan pelkästä ilosta. Mies kävi kopiofirmassa otattamassa muutaman kopionipun ja oli se vaan juhlaa plarata sivuja ensimmäistä kertaa. Heh, vaikken löytäisi esikoiskirjalleni koskaan kustantajaa, niin neljän kappaleen painos on ainakin tehty. Työ ei millään muotoa ole vielä valmis, mutta halusin nimenomaan tämän ensimmäisen version konkreettisesti käteeni. Totta kai  olen lukenut tekstiä edes ja takaisin, mutta jotenkin sen vaan hahmottaa paremmin paperilla. Selvästikään minusta ei ole sähköisten kirjojen lukijaksi.

Nyt seuraava vaihe on saada paperinivaska esilukijoille. Ja sitä ennen esilukijoita. Minä pidän sen aikaa lomaa hankkeestani. Voisin vaikka kirjailla yhden tyynyn tai pistellä ikuisuusprojektiksi jääneen samplerini valmiiksi. Tai jos vaikka siivoisin työhuoneen, jonka lattia lainehtii lähdekirjallisuutta.Saa nyt nähdä.

Aurinko paistoi hetkisen, mutta nyt taas on niin pimeää, että vissiin taas kohta sataa. Hellurei, pihahommat! Onneksi sentään jotkut kukkivat hoitamattakin.

6 kommenttia:

  1. Onnea kirjallisesta työstäsi.

    Ja juu, paljon kukkii pihalla hoitamattakin!! Minäkin pidin välipäivän pihahommista ja neuloin!!

    VastaaPoista
  2. Onnittelut! Kyllä esilukijoita varmasti löytyy ja kirja valmistuu ihan kansiin asti. Oletpa ollut tarmokas.

    VastaaPoista
  3. Onnittelut, Villiviini!

    Mukavalta tuntuu, kun oman kirjan saa käteensä ensi kertaa.<333

    VastaaPoista
  4. Nauti vain lomasta, se on aika jännä tunne kun tietää tekstinsä olevan luettavana... ;)

    VastaaPoista
  5. On se, mutta ensimmäiset kommentit tulivat jo aviomieheltä Raakaa kommenttia, mutta asiaa.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!