Potut tuli istutettua

Istutin eilen sadekuurojen välillä kolmen lajista perunaa. Hertta on isäni suosikki, hänen mielestään ylivoimen lajike. Sitä siis haettin tasan 24 kaunista, sopivalla idulla olevaa perunaa. Jääkaapin vihanneslaatikosta pyrki sitkeästi ulos Pirkka talousperuna tai muulla vastaavalla varustettu, ajat sitten unohdettu pussinpohja. Idut olivat jo melkein jääkaapin ulkopuolella, kun rupesin niitä ihmettelemään. Eteiseen oli jäänyt pääsiäiseltä paperisäkin pohjalle muutama iso peruna, hyvänlaisella idulla nekin. Tästä huomaa, että meillä noudatetaan vähähiilihdraattista dieettiä aina siihen asti kunnes siirrymme nauttimaan sillistä ja voiperunasta... Elleivät vesimyyrät tai fasaanit syö perunoitani, niin kyllä tältä kateviljelmältä muutamat ateriat keittää. Pottuviljelmäni koko on noin 2 x 2 neliömetriä.