Nostalgiaa ilmassa

Tämän on vähän niin kuin nostalgiapäivä. Raahasin postista paketillisen alekirjoja, mutta myös muutaman uudenkin, joista erityismaininnan ansaitsee uusi patalappukirja. Hullaannuin äsken oikein perin pohjin patalappuihin!

Taito Uusimaan  sivuilla on tarkempi tiedote uutuuskirjasta Patalappuja à la Carte. Kirja perustuu Taito Uusimaa ry:n järjestämän patalappukeräyksen saaliiseen, josta parhaat palat  pääsivät  tähän Tammen kustantamaan ihanan nostalgiseen kirjaan. Tämän olen lapsena nähnyt jossain. Nyt malli on päivitetty ja saanut nimen Iloinen keittiö.

kuvaaja Benjamin Ilmoni

Jahka olen kutonut tarpeeksi monta sukkaparia, aion kaivaa virkkuuneulan esille ja ruveta patalappunikkariksi.

Kirjan kaikki patalaput on virkkaamalla tehtyjä ja vaikuttavat aika yksinkertaisiltakin toteuttaa, varsinkin kun mallit on luokiteltu kolmeen vaikeusasteeseen. Yksinkertaisesta saa näyttävää! Kirja sinänsä on ihastuttava, mutta kun omat tunteet ovat edelleen äidin kuoleman jälkeen aika herkästi pinnassa, niin tämä julkaisija ilahdutti erityisesti. Entinen kotiteollisuusyhdistys oli yksi niistä järjestöistä, jotka olivat äidin sydäntä lähellä.

Postireissun jälkeen ehdimme vielä munkkikahveille isän luo. Matalapaine oli aamulla vienyt isän mielen ja myös kunnon hyvin matalaksi. Mitä mahtaakaan syksy tuoda tullessaan?

Lisää nostalgiaa: kävin isän toivomuksesta vintillä kaivelemassa vanhoja Kotiliesiä. Otin neljä kirjaksi sidottua vuosikertaa eri vuosikymmeniltä lehden alkuvuosikymmeniltä. Isää on selvästi huolettanut lehtien kohtalo. Ensin niitä vaali mummi, sitten äiti ja nyt näköjään minä. Mies arveli, että haen loput seuraavalla kerralla, ellei joku muu perikunnan jäsen ehdi ennen asialle.