Aatellas, se on joulukuu

Kirjoitankin heti kuun vaihduttua, kun täällä koneella kuitenkin roikun. Asiallisella asialla kylläkin, selaamassa teidän blogipäivityksiänne. Yhdellä ja toisella näyttää olevan toinen toistaan upeampia joulukalentereita tulossa. Ihaillen katselen niitä. Me emme harrasta joulukalentereita, mutta eipä ole lapsiakaan talossa.

Huomenna tulee pellinpaikkaaja. Se oli meidän aitan katto, jonka kaksi peltiä repsottaa, toinen jo maassa, toinen osittain kiinni katossa. Toivottavasti pellit saa vielä korjattua ja kiinnitettyö. Kesällä meni lasti kaatopaikalle ylimääräisä ex-kattopeltejä. Toinen Tytär oli tänään Tukholman laivassa, mutta onneksi Turusta Tukholmaan menevässä. Siellä kai oli vähän rauhalisempi meininki kuin Helsingin edustalla.

Joululahjatkin on vielä hyvin ikävässä vaiheessa. Tänään tosin sain postista paketin, jossa oli mm. miehelle tarkoitettu lämpöliivi. Sen tilaamisesta  olin oikein innostunut. Ja pas-t, hukkaan meni. Hänpä kieltäytyi tarjotusta lahjasta. Onneksi en jättänyt sen antamista jouluaattoon, jolloin sekin ilta olisi mennyt pilalle. Ei pidä kuulemma mennä ostamaan tavaroita ilman hänen hyväksyntäänsä. Tämä ei tarkoittanut rahaa. Eikä edes vilkaissut vaatekappaletta, vaan sanoi moneen kertaan maininneensa haluavansa nimenomaan kesäliivin. Sitä on jo etsitty ja minulla etsitetty jo viime kesästä lähtien. No, sainpa tästä lahjan veljelleni.

Vanhetessaan tämä herra senkun äreytyy. Toivottavasti se ei ole alkaneen muistisairauden merkkejä. Enkä minäkään muista kaikkia saamiani ohjeita. Itse asiassa ne menevät useinkin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Edellinen nootti tuli siitä, kun kutsun häntä herra Kooksi, kuten mielelläni teenkin. Se ei sovi. Joskus tuntuu, kuin huumorimme olisi maailman eri laidoilta. Sillä on kyllä ollut taas kovia kipuja ja vanhojen vaivojen lisäksi polviakin kolottaa ja jalat meinaavat heittää alta. Ehkä siinä on tarpeeksi syytä tähän äksyyteen. Ja perimä ainakin kolmannesta tai neljännestä polvesta...

Rauhankyyhky pantiin kuitenkin lentämään, mitäpä tässä muutakaan voisi. Ja onhan nyt alkanut adventin aika.