Kolmas joulukuuta menossa

Enpä ehtinyt toivottamaan kenellekään hyvää adventin iltaa, vaikka se oli vähän tarkoitus. Hoosiannankin kuuntelin vasta illalla, kun kotikirkon veisuu kaikui netistä.

Meidän valokivi vihdoinkin tässä! Ensimmäiset otokset tuli otettua niin pimeässä, ettei edes muokkaamalla syntynyt kunnon kuvaa. Näistä otoksista saattaa syntyä ensi vuoden joulukortit?

Tänään etsin esille ja kirjoittelin joululaulujen sanoja siltä varalta, että meidän joulujuhlassamme vanhat perinteet toistuvat ja porukka haluaa paitsi kuunnella tasokasta puhallinmusiikkia, myös laulaa ihan itse mukana.

En tiedä, mitä miekkonen, se päivän tasavuotissankari sanoo, kun näkee esimerkiksi tämmöiset sanat:

"Enkel´paimenil puhui sanoill´näill´: Sangen hywän sanoman sanon teill´: Ilon teill´ihanan ilmoitan, Kuin Jumalaltjulki teill´suodaan."

Kolmas värssy menee näin: "Etkös herää sieluni? hei wakaa! Katsos, ken siin seimess´makaa! Siell on minun Herran´Christuksen´, Jumalan pyhä Poika, Jesuksen´."

Mutta sitten vauhti kiihtyy: "Rämät sinun silkkis´, lakan-liinas, Herrain Herra, taiwaan Kuningas" Kaikk´kalliimmat kultaiset waatteet, Huonot olis ´sinull´sittek´maata."

Ja kymmenes värssy: "Täst sangen suurest´ihastun, Ett´s tänne tykön olet astun´. Tain edest´sinua kiitän, Christe, Ynn´ Isää, Pyhää Henkee ylistän."  Tuntuuks yhtään tutulta?

Muut lauluvihkosen laulut on kyllä tuoreempaa tavaraa eikä vuoden 1846 virsikirjasta. Ja laulatetaan siinä muutakin kuin virsiä. Ei kuitenkaan sikalaulua, sille on ehdoton kielto.

Isäntä joutui eilen tulemaan kesken kaiken kotiin itsenäisyyspäiväorkesterin kenraaliharjoituksesta, kun oli sopinut ajan katonkorjaajan kanssa eikä ollut hoksannut, miten pitkään harkoissa menee. Mutta katto tuli korjattua ja kestää nyt ainakin seuraavaan myrskyyn asti. Taas olisi pitänyt kuulemma olla kamera taskussa, sillä miehet olivat nähneet ylvään näyn. Parikymmentä joutsenta kaarsi komeassa aurassa meidän talon yli ja suuntasivat kohti järveä. Se on toinen juttu, löytyikö sieltä enää sulaa paikkaa.

Vaikka nukuinkin kirkonmenojen yli, harrastin sentään Hoosiannan kuuntelun lisäksi vähän seimiaskartelua. Eilen virkkasin Marian, tänään Joosefin. Korkeus n. 10 senttiä ja leveys melkein saman verran. Kumpikin näyttää pikemminkin suomalaisilta persjalkaisilta.