Tarina ei liittynyt mitenkään Kalevalan päivään eikä kovin paljon suomalaiseen kulttuuriinkaan, paitsi tarinan kertojan, siis Nummen osalta. Tämä kuva sen sijaan liittyy. Mainostin muistaakseni jo aikaisemmin itseäni hyvästä ostoksesta, Akseli Gallen-Kallelan kuvittamasta Juhla-Kalevalasta jostain kaukaiselta 1920-luvun alusta, muistaakseni vuodelta 1922. Teos on kooltaan Perheraamatun kokoluokkaa ja todella upea.
Tästä se alkaa: "Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi, lähteäkseni laulamaan, saa´aksi sanelemahan" tai siihen suuntaan. Hyvää Kalevalan päivää vaan kaikille!
Tämän alun minäkin laskettelin ulkomuistista, mutta ihmettelen ns. vanhaa kansaa eli äitivainaata, joka lähes viimeisiin vuosiinsa asti lateli ulkomuistista runoja Kalevalasta, Vänrikki Stoolin tarinoista, kukkien latinalaisia nimiä ja ties mitä. Osaan minäkin aika monta latinalaista kukannimeä ja runsaasti virsiä ulkoa, ainakin säestyksen avustamana. Sääli vain, että menivät sorkkimaan niitä sanoja: meni sekin oppi hukkaan.
Oletko tutustunut Maria Nokan teksteihin? Tuli vain mieleen tästä juhlapäivästä, että jossakin vielä kieli rönsyää villinä.
VastaaPoistaHyvää kevättä!
Minä en taas ole koskaan ymmärtänyt tuota kalevalaa, joskin sitä oli koulussa pakko vähän lukea. Alesis Kivikin on mielestäni niin synkkää luettavaa. Onhan ne suomalaista kulttuuria, mutta ei minun makuuni.
VastaaPoistaOlenkos koskaan lukenu Kalevalaa? Oliko koulussa pakko? Mä en muista!!..
VastaaPoistaOlen sitä ikäluokkaa, että koulussa päntättiin ulkoa. Kalevalasta ei muistu montaakaa säettä, Seitsemästä Veljeksesta vain joku kulunein kohta, kasveja kerättiin 50 kpl joka kesä ja niiden latinalaiset nimet piti osata, kuten Prunus Padus Rosaceae ja monia muita on vielä muistissa. Eniten muistan kuitenkin virsiä. Turhaan osasin kaikki virret ulkoa.. "Tiel' elon velttona olla ei auta vaarat ne vaanivat vaeltajaa. Kunnian kruunua laiska ei voita, turhaan ei aikaansa tuhlata saa." (virsi 325 vanhassa virsikirjassa )
VastaaPoistaVoi olla, että peruskouluikäinen ei ole vastaanottavaisimmillaan Kalevalan tai Seitsemän veljeksen suhteen. Sitten myöhemmin tekstit voivat aueta ihan toisella tavalla, jos kirjoihin uskaltaa tarttua. Ehkä siinä ulkoa pänttäämisessäkin oli se idis, että nyt niitä värssyjä putkahtaa mieleen. Ainakin Heleenan kanssa taidetaan olla sitä pänttääjäikäluokkaa.
VastaaPoistaMaria Nokkaan en ole tutustunut, mutta taidanpa sen tehdä.