Käsittämättömän hyvä viikko

Vaikka takana on 13. päivä ja perjantai ja vielä täydenkuun aika, niin ei ole valittamista kuluneesta viikosta. Se on ollut suorastaan käsittämättömän hyvä. Kiitollinen sopii olla tällaisista päivistä ja oikein olan takaa! Edes se ei haittaa, että vettä on tänäänkin satanut taivaan täydeltä. Toivottavasti kuitenkin pääsemme ensi viikolla jatkamaan pihahommia. Vesiletkut pitää vetää, kasvilaatikot rakentaa ja täyttää sekä kylvää kaikki vielä kylvämättä jääneet.

Seitsemässä muuttolaatikossa kylläkin on jo itämässä monenlaista kasvia, joten eiköhän sitä satoakin jossain vaiheessa saada. Täytyykin muistaa pikimmiten porata vesireikiä laatikoihin, etteivät taimiparat vallan huku. Chilit rehottavat kasvihuoneessa, mutta tomaatintaimien siirto ei oikein onnistunut, ei ainakaan kiitettävästi. Toivottavasti ne vielä virkistyvät.

Kesärenkikin sai sateen takia vapaapäivän. Sen hän on hyvin ansainnut, sillä vihdoin tänään tuli tieto, että poika pääsi lukioon, kuten todistuksen perusteella oli tietysti arvattavissakin. Hyvä niin, mummikin on iloinen.

Mies kävi kaupoilla ja nyt on taas tykötarpeita, esimerkiksi säkkikaupalla multaa ensi viikon uurastustamme varten. Hauska juttu hankintamatkalta: mies kyseli perunansiemeniä. Sekin asia eli pottumaa näet on vielä tekemättä ja epäilen että jääkin tekemättä. Siemenperunat oli näet jo loppuneet, mutta avulias kesätyttö oli tomerasti ruvennut etsimään siemenhyllystä perunansiemenpusseja... Monenmoista siemenpussia minulla onkin lavojen tekoa odottamassa, vaan ei tätä lajia, hih-hih... Vaikka eihän sitä kaikkea voi tietää. Kaupan kassallakin muutama vuosi sitten neitokainen kyseli, mikä mahtaa olla se punainen juurikasvi, jota olimme ostamassa. Kas, punajuurihan se oli.

Olen hehkutellut pariakin tosi mielenkiintoista juttua kaiken päivää sekä itsekseni että miehelle, mutta niiistä ei sovi vielä kertoa julkisesti. Toinen liittyy minuun itseeni, toinen meidän taloomme. Kerron kyllä sitten kun aika on.

Mukavaa viikonloppua!