Jopa aika kuluu nopeasti

Aika kuluu ja edessä on jo seuraava hoitoviikko. Erityisesti tuntuu siltä kuin tämä viikonloppu olisi ollut yhdessä hujauksessa ohi.

Kudoin sentään pitkän pätkän kaulahuivia, jonka väritys on sama kuin tuossa roosa - harmaahuivissa. Roosarusettinen myssy on viime vuoden rosanauha-lankaa ja harmaa osuus Novitan Pikkusiskoa. Kaksi muuta on Noro-langasta. Sini-vihreään pipoon kuuluu myös erillinen panta. Ainakin pari on vielä tarkoitus väsätä, että on vaihtelun varaa ja eri keleille sopivat. Tähän asti olenkin selvinnyt melkein ilman minkäänlaisia myssyjä.

Aloitamme huomisen päivän labrakäynnillä, jonka jälkeen menemme jonnekin aamupalalle ja sitten vähän, ihan vaan vähän,  pipolankaostoksille. Ehkä myös tohvelikauppaan, kuten taisin jo viimeksi suunnitella.

Tytär osti minulle kaksi ohutta kaupanpipoa, joista toinen osoittautui liian pieneksi eli joudun vähän muokkaamaan sitä. Molemmat ovat kai ohutta puuvillaa tai modalia, joten voivat sinänsä olla käypäisiä villamyssyn alla.

Tukka on lähes kokonaan kadonnut. Äkkiä se sitten lähtikin. Niskassa on enää ohut rotanhäntä ja lyhyttä hapsua muualla. Joka nykäyksellä tai harjauksella lähtee tukku hiuksia eli joka paikassa pitkin taloa on nyt irtokarvaa. Suurimmat tukut nyhdin jo toissa-aamuna ja tallensin pieneen aaltopahvirasiaan muistoksi tummista hiuksistani, joissa ei ollut juuri nimeksikään harmaata. Voin ehkä myöhemmin verrata tulevaa ja entistä keskenään. Nyt nämä loput ovat lähinnä hiirenvärisiä, mikä tietysti mallaa hyvin harvan kampauksen kanssa.

Huomenna ehkä lähtevät loputkin karvat, sillä suunnittelen saunailtaa. Tiistaiaamuna aikaisin on lähtö pikkuiseen toimenpiteeseen ja ohje oli, että pitää peseytyä huolellisesti ja tukka myös edellisenä iltana, niin miksipä en sitten saunoisi samalla. Varovasti tosin eikä liian kuumassa.  Seuraavaksi yöksi pääsen kai kotiin ja keskiviikkoaamuna sitten takaisin Helsinkiin ja sytostaatteihin. Senkin pitäisi mennä päivässä, ellei satu ylläri-pylläreitä. Toivottavasti olen edelleen yhtä onnekas ja kivuton kuin edellisen reissun jälkeen. Vaikka eihän sitä tiedä, onneksi, mitä on edessä. Lääkäri varoitteli googlettamasta liikaa, mutta yhden potilasoppaan luin tänään. Hyvä, etten kaikkea käsitänyt ja sen minkä käsitin, päätin aktiivisesti unohtaa. Päivä kerrallaan mennään.