Possua padassa

Kuten sairaalassakin sanottiin, pitää kotona elää normaalia arkea. Kun eilen keitin luumuhilloa, piti projektia jatkaa tänään, mutta siihen eivät voimat sitten riittäneetkään. Mies toi kuitenkin ison kimpaleen possunlihaa, etuselkää taisi olla ja se on nyt hellalla muhimassa. Possua isoina paloina luineen päivineen, 4-5 sipulia, kokonainen valkosipuli, törpöllinen yrttimaustettua tomaattimurskaa, viherpippuria, suolaa, pari lusikallista luumusosetta, 4-5 chilipalkoa, vettä ja hetken päästä vielä kyytiin paprikaa suikaleina ja muutama vahva makkara viipaleina. Kyllä sillä 2-3 päivää pärjätään. Mummonmuusin lisäksi.

Possun liemi ainakin maistuu hyvältä, mutta toivottavasti lihakimpaleet ehtivät kypsyä vielä täksi illaksi.

Jalat ovat tänään vähän huterat, joten raput on kavuttava varovasti. Muutama turvakahva hankitaan eri puolille taloa, ainakin yläkerran rappusiin ja valaistusta kohennetaan. Kun minulla nyt on menossa valkosolujen kasvatuspäivät, niin ilmeisesti ne tässä väsyttävät. Tai sitten tauti muuten vaan. Tokihan ne pienet valkosiipiset ukkelit  ovat urakoimassa, ne jotka hakkaavat päähän niitä mustia ukkoja tuolla mahassani. Samalla ehkä joku tervekin solu saa kyytiä. Parin tunnin päiväunet tekivät oikein hyvää.

Lääke on kamalan kallista, mutta uusi kela-kortti tuli jo tänään: 100 % korvattavuus. Siinä itku pääsi.