Paratiisin puutarhassa

Tein kierroksen kameran kanssa ihan vain omassa pihassa ja totesin käyneeni paratiisin puutarhassa. Jasmiini kukkii ja tuoksuu huumaavasti. Pioni kukkii. Ruusut kukkivat. Siperian unikot kukkivat. Orvokit kukkivat jopa penkin ulkopuolella. Martagonliljat kukkivat. Köynnöshortensia kukkii. Mongolian vaahtera kukkii.

Otin tänään käyttöön myös parvekkeen ihanan riippumaton. Se vaatii vielä pientä hienosäätöä lähinnä patjan suhteen. Mies ehkä käykin huomenna katsastamassa Jyskin aletarjonnasta sopivaa petauspatjaa. Myös tyynyt elävät omaa elämäänsä eli niihin on kiinnitettävä jotkut renksut, joilla pysyvät suunnilleen pääpuolessa. Muuten peti on mitä mainioin luku- ja lepopaikka.

Jasmiinin huumaava tuoksu ylös parvekkeelle oli se, mikä sai minut lähtemään kameran kanssa kuvauskierrokselle. Jopa postilaatikon vieressä oleva kurttulehtiruusu kukkii ja tuoksuu, vaikka se ensimmäisenä on jäämässä milloin lumiauran, milloin postiauton kurittamaksi.



Kaikkein hauskinta oli löytää pikkuinen kuunlilja, joka oli katsonut asiakseen ilmestyä nurmikolle. Mies oli jo ehtinyt kertaalleen ajaa sen ylikin, joten minulle tuli kiire kaivaa istutuslapiolla uusi kolo kukkapenkin puolelle ja istuttaa tämä veijari uudestaan. Vaikka taimi on pieni, se ei näyttänyt niiltä lajikkeilta, joita rapunpielipenkissä muuten kasvaa.

Vaihdoin myös naamakuvani enemmän ajan tasalle. Naama on edelleen leveä kuin possulla ja turvotusta plus läskiä on enemmän kuin omaksi tarpeeksi, mutta alkava viikko on toivottavasti viimeinen kortisoniviikko. Sen jälkeen en ainakaan voi syyttää sitä leveästä naamataulustani.