sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Näpertelypäivä

Sain nukkekotini varusteltua aika valmiiksi, melkein valmiiksi. Enää puuttuu verannan kiinnitys ulkoseinään ja siihen hommaan tarvitsen herra mieheni apua. Tämä ei ole ollenkaan innostunut asiasta, mutta koska talo on lähdössä, toivottavasti Tampereelle Nukkekotiyhdistyksen juhlanäyttelyyn, olisi rakennushankkeen loppuunsaattaminen enemmän kuin tarpeellista.


Klikkaamalla tämän saa vähän isommaksi ja nukkisblogissani on muitakin kuvia. Valaistusta piti tulla enemmänkin - tarralla kiinnitettyjä ledejä, sillä muihin sähköistyksiin en rupea. Lamppuja oli kolme, mutta yksi oli risa.

Taloni on numero 2 ja vasta nyt kauhukseni huomasin, että nehän sijoitetaan numerojärjestykseen kadun varteen. Ykkönen on yhdistyksen talo ja sitten tulee tämä, jossa seinät on vinksin vonksin ja ainakin heikun keikun. Toisaalta ehkä hyväkin, etteivät kaikki ole niin valtavan hienoa priimaa - kuten suurin osa on - vaan että meidän porosorkkienkin työt voivat kelvata esille. Kiva harrastus tämä joka tapauksessa on, mutta roskaava.

Mies on pitkään puhunut haluavansa pussipataa eli jotain Meksikonpataa  tai vastaavaa, jota itse höystäisi lisää. Minä olen vastustellut, kun niissä varmaan on kamalasti lisäaineita. Nyt sitten annoin periksi siitä ilosta, että mies lupasi tehdä ruoan. Padassa, jonka nimeä en muista, on alun perin riisiä, paprikaa ja papuja ainakin, mutta mies paistoi siihen lisäksi broileria ja maustoi ruoan sienillä, ananaksella ja hillosipuleilla. Taisi siinä jotain muutakin höystettä olla. Padasta tuli oikein hyvää ja sitä syödään vielä toinenkin kerta. En olisi rakennustöiden jälkeen jaksanutkaan laittaa ruokaa, vaan oikaisin mielihyvin kirjaston sohvalle siksi aikaa kun isäntä keitti.

Onneksi pahimmat paukkupakkaset ovat taas kertaalleen takana. Tänään oli jo alle 20 astetta ja lauhtuu kuulemma tästäkin. Silti nukun yösukat jalassa ja lyhythihainen liivi yöpaidan päällä. Pahimmillaan meillä oli -28. Miehellä ei ole edes patteri päällä omassa sänkykamarissaan. Kuulemma + 7 asteessa on vähän viileää, mutta muuten tarkenee hyvin. Hrrr. Tuleva viikko on kummallakin "sairaalaviikko", minä olen yön yli, mies käymäseltään. Ja yhdet labrakokeet ovat käsittelyssä. Lääkäri varmaan soittaa alkuviikolla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!