Ken vaivojansa valittaa...

En käsitä tätä väsymystä. Päivät mennä hurahtavat hetkessä, mitään ei saa aikaiseksi eikä jaksa tehdä sitäkään vähää, mitä suunnittelee. Toisaalta joulun alusviikko ja pyhätkin ottivat aika tavalla voimille, joten siitä kai nyt maksetaan jälkilaskua. Toivottavasti ei ole mistään muusta kysymys. Onneksi nyt ei tarvitse mitään sen kummempaa tehdäkään kuin olla vaan, nauttia joulunajasta, syödä ja lukea. Polvea vähän särkee, mutta muuten ei sen kummempaa.

Mies oli eilen silmälääkärissä puolivuotistarkastuksessa. Glaukooma-tilanne ei nyt näytä hyvältä. Silmänpaineet olivat yläkantissa ja lääkäri lähetti tutkimuksiin, jonne mies tilasikin heti ajan. En nyt muista tutkimuksen nimeä, kun  kirjainyhdistelmä ei sanonut minulle mitään. Jos tuloksissa on hälyyttävää, niin sitten lähtee kiireellinen lähete silmäklinikalle. Parhaassakin tapauksessa kontrollikäynnit tihenevät.

Onneksi tämä juhla-aika jatkuu vielä. Ruokaa riittää kaapissa eikä ole kiirettä mihinkään. Mies tosin kuului olleen lumitöissä ja minulle pyykit hyrräävät koneessa, sekin pakosta kun alkoivat pöksyt olla lopussa. Uudeksi vuodeksi pitää kyllä käydä kaupassa, mutta nakkeja ja perunasalaattia ei takuulla osteta.

Päivän tärkein työ on luultavasti ensi vuoden kalenterin etsiminen jostain kirjapinosta, jotka kannoin yläkertaan pois joulun tieltä. Yhtä ja toista muutakin pitäisi tietysti tehdä, kuten kääntää kirjahyllyn alle tipahtanut kynämuki oikein päin ja lakaista hyllyn alle kadonneet esineet näkösälle. Kuulostaa helpolta, mutta hyllyn alle pääsy on vähän hankalaa kun a) ei itse mahdu sinne, b) polvilleni en voi mennä, c) maahisia tai muita kotitonttuja ei ole nyt näkynyt, d) näppispöytä on siirrettävä ensin sivuun ja sitä ennen, e) on varottava ettei pöydällä olevat tavarat tipahda toisen hyllyn alle.

Sen verran kuitenkin kynnet syyhyävät tekemiseen, että mietin käsityön aloittamista, kun sormet olivat koko syksyn puikoilla. Minulla on muutamaa ihanaa lankaa, joista pitäisi keksiä tekemistä. Löysin mainion Lankurin kautta Lankaluolan nettikaupan, josta ostin  suloista lankaa nimeltä Zauberball, värit raikkaan vihreän sävyjä. Se olisi juuri sopivaa pieneen huiviin, kunhan löydän ensin yksinkertaisen (= lue helpon) mallin. Fifi-huivi on aina paikallaan, jos en muuta keksi.

Kävin vielä hakemassa kuvan tästä langasta, jonka värit oikein hehkuvat voimaa.